VAT in the Digital Age eli ViDA-uudistus on arvonlisäverotuksen merkittävin EU-tason uudistus vuosikymmeniin. ViDA käsittää muun muassa sähköistä laskutusta ja digitaalista raportointia koskevia uudistuksia, helpotuksia ja uusia toimintamalleja EU-maiden väliseen kauppaan ja arvonlisäverorekisteröintiin sekä oletetun verovelvollisen käsitteen alustatalouteen. Muutokset tulevat voimaan vaiheittain tulevien vuosien aikana, mutta ensimmäiset muutokset ovat jo aivan oven takana. Siksi valmistautumisen aika on nyt.
Miksi ViDA-uudistusta tarvitaan?
Ajatuksena on päivittää arvonlisäverojärjestelmää vastaamaan paremmin digitalisoituvan talouden tarpeita. Verovelvollisen näkökulmasta tavoitteena on, että uudistus tekisi arvonlisäveron raportoinnista tehokkaampaa ja yksinkertaisempaa etenkin rajat ylittävissä tilanteissa sekä keventäisi yritysten hallinnollista taakkaa. Raportoinnin osalta tiedossa on kuitenkin väistämättä myös uusia velvoitteita.
Veronsaajien näkökulmasta ViDA-uudistuksen taustalla on merkittävä arvonlisäverovaje. Arvioidaan, että EU:ssa jäi vuonna 2020 keräämättä 93 miljardia euroa arvonlisäveroa. Erityisesti rajat ylittävään kauppaan liittyvät arvonlisäveropetokset ovat siten yksi haaste, johon uudistuksella pyritään vastaamaan.
ViDA ei tule kerralla – muutokset etenevät vaiheittain
Ensimmäisiä muutoksia sovelletaan jo vuodesta 2027 alkaen, jolloin esimerkiksi EU-alueella tapahtuvan kaupan raportointia koskeviin OSS- ja IOSS-järjestelmiin tulee muutoksia. Suurimmat muutokset tulevat heinäkuusta 2028 alkaen, jolloin uudistukset ulottuvat muun muassa alustatalouden oletetun myyjän mallin käyttöönottoon sekä käännetyn verovelvollisuuden soveltamisen laajentamiseen koskemaan paikallisia myyntejä tietyissä tilanteissa. Rajat ylittäviä B2B-liiketoimia koskevat digitaalisen raportoinnin vaatimukset tulevat sen sijaan pääsääntöisesti voimaan 2030.
ViDA ei tarkoita vain muutoksia arvonlisäveron raportointiin, vaan samalla myös arvonlisäverolainsäädäntö muuttuu. Muutosten vaikutukset ulottuvat lisäksi esimerkiksi laskutusprosesseihin, taloushallinnon järjestelmiin, datan laatuun ja yrityksen sisäisiin prosesseihin. Siksi aihe koskettaa arvonlisäverotuksen ammattilaisten lisäksi esimerkiksi kirjanpitäjiä, talouspäälliköitä, controllereita ja tilintarkastajia.
ViDAan valmistautuminen kannattaa aloittaa nyt
ViDAn vaikutuksia on hyvä alkaa kartoittaa jo nyt esimerkiksi laskutus- ja taloushallintojärjestelmien, prosessien, raportoinnin ja kansainvälisen liiketoiminnan näkökulmasta. Käytännössä ensimmäisiä kysymyksiä voivat olla esimerkiksi: missä maissa yrityksellä on arvonlisäverorekisteröintejä, millaisia rajat ylittäviä myyntejä yrityksellä on ja miten nykyiset laskutus- ja taloushallinnon järjestelmät pystyvät tuottamaan tulevaisuudessa tarvittavat tiedot. ViDAn myötä tulevien muutosten pääperiaatteet ovat jo tiedossa, vaikka yksityiskohdat tulevat vielä täsmentymään.
ViDAan valmistautuminen kannattaa tehdä pala kerrallaan, aloittaen oman organisaation nykytilan kartoittamisesta.
➡️ Mitä ViDA tarkoittaa suomalaisille yrityksille ja taloushallinnon ammattilaisille? Entä milloin eri muutoksiin pitää viimeistään varautua?
Muun muassa näihin kysymyksiin pureudumme ST-Akatemian koulutuksessa. Koulutuksessa käymme käytännönläheisesti läpi ViDA-uudistuksen keskeisen sisällön, aikataulun ja konkreettiset vaikutukset yritysten toimintaan sekä taloushallinnon prosesseihin. ➡️ ViDA – mitä sinun tulee tietää VAT in the Digital Age -arvonlisäverouudistuksesta?
