Euroopan komissio teki vuonna 2022 päätöksen, jonka mukaan yritysten kestävyysraportointi (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) ja sen riippumaton varmentaminen tulee laki­sääteiseksi pörssiyrityksille ja muille suurille yrityksille portaittain vuosien 2024–2026 aikana. Parina viime vuonna koetun poikkeuksellisen korkean inflaation vuoksi komissio on tarkastellut kestävyysraportointivelvollisuuden piiriin kuuluvien yritysten kokorajoja uudelleen.

Euroopan komissio muutti loppuvuodesta 2023 tilinpäätösdirektiiviä omalla säädöksellään nostaen yritysluokkien eurorajoja inflaation joh­dosta. Koska kyseessä on direktiivi, se täytyy implementoida kansalliseen lainsäädäntöön. Suomalaiset yritykset seuraavat alkuperäisiä kokorajoja niin kauan kunnes Suomen eduskunnassa toisin säädetään. Suomen osalta tilanne on se, että eduskunnan odotetaan käsittelevän kokorajojen korottamista syyskuussa 2024.

Alkuperäiset kokorajat
Alkuperäisessä direktiivissä yritys luokitellaan suureksi, jos se täyttää vähintään kaksi kolmesta kokoluokitus-kriteeristä:

• Yrityksessä on yli 250 työntekijää.
• Liikevaihto on yli 40 miljoonaa euroa.
• Taseen loppusumma on yli 20 miljoonaa euroa.

Uudet kokorajat
Uuden direktiivin mukaan yritys luokitellaan suureksi, jos se täyttää vähintään kaksi kolmesta kokoluokitus-kriteeristä:

• Yrityksessä on yli 250 työntekijää.
• Liikevaihto on yli 50 miljoonaa euroa.
• Taseen loppusumma on yli 25 miljoonaa euroa.

2026 velvollisuus ulottuu listattuihin pk-yrityksiin sekä pieniin ja keskisuuriin luottolaitoksiin ja vakuutusyhtiöihin, joiden liikkeeseen laskema osake, velkakirja tai muu arvopaperi on kaupankäynnin kohteena arvopaperimarkkinalain tarkoitetulla säännellyllä markinalla (huom. ei sovelleta kaikkiin pieniin ja keskisuurin luottolaitoksiin ja vakuutusyhtiöihin) – raportointi vuonna 2027.

2028 raportointivelvollisia ovat myös EU:n ulkopuoliset yritykset, joilla on tytäryhtiö tai pysyvä toimipaikka EU:n alueella ja joiden EU:n alueen liikevaihto ylittää 150 miljoonaa euroa – raportointi vuonna 2029.

Alku on aina vaikeinta, niinhän sitä sanotaan. ESGpalvelun perimmäinen tarkoitus onkin tuoda prosessiin selkeyttä. Se avaa tärkeimmät aihealueet kaksoisolennaisuudesta tietojen keräämiseen sekä ESRS-standardeista varmentajan valintaan.

Kestävyysraportin tekoon ei tarvita kalliitta konsulttipalveluja. Sen voi tehdä ihan itse, mutta asian sisäistämiseen tarvitaan ymmärrettävästi apua ja tukea. ESGpalvelun avulla kestävyysraportointiin liittyvä tieto on helposti saatavilla ja valmiiksi ”pureskeltuna”. Aiempaa raportointiosaamista ei tarvita.

Netti on pullollaan erilaista tietoa, mutta mikä on suomalaisen yrityksen näkökulmasta oikeasti relevanttia ja ajankohtaista? ESGpalvelu kerää kestävyysraportointiin liittyvät kuulumiset niin sanotusti ”saman katon alle”. ESGpalvelun sisällöntuotannosta vastaavat Suomen parhaat ESG-asiantuntijat eri aloilta.