Sähköinen veroilmoitus muuttaa myös veroilmoituslomakkeita

Timo Partanen, veroasiantuntija, KPMG Oy Ab

Muuttuneet veroilmoituslomakkeet

Osakeyhtiöiden ja muiden yhteisöjen verotukseen tuli 1.11.2017 runsaasti muutoksia. Muutosten myötä yhteisöjen tuloveroilmoitukset on kyseisestä päivämäärästä alkaen annettava sähköisesti, eikä paperisia veroilmoituksia hyväksytä kuin erittäin poikkeuksellisissa tilanteissa.

Tuloveroilmoitusten antaminen sähköisesti lienee monelle tuttua jo entuudestaan, mutta samassa yhteydessä Verohallinto on tehnyt uudistuksia veroilmoituslomakkeisiin. Osa muutoksista on ollut lähinnä kosmeettisia, mutta erityisesti osakeyhtiöiden verotettavan tulon laskentaa koskevat lomakkeet, eli pääverolomake 6B ja ns. TVL-tulolähdettä koskeva lomake 7A, ovat olleet suurempien muutosten kohteena. Myös yhdistyksiä, säätiöitä ja julkisyhteisöjä koskevaa verolomaketta 6C on muutettu runsaasti, ja Suomessa toimiville ulkomaisille yhteisöille on laadittu kokonaan oma verolomake 6U.

Osakeyhtiöiden osalta lomakkeiden muutoksia voidaan pitää monilta osin perusteltuina. Esimerkiksi erään vanhan lomakepohjan riskikohdan, eli konserniavustuksen, ilmoittamista on selkeytetty huomattavasti. Myös 7A-lomake on muuttunut informatiivisemmaksi ja siitä on ainakin lähtökohtaisesti helpompaa löytää oikea kohta eri tuotoille ja kuluille.

Muutosten jälkeenkin veroilmoituslomakkeisiin sisältyy runsaasti tulkinnanvaraisia kohtia, eivätkä muutokset myöskään korjaa kaikkia veroilmoituslomakkeiden epäloogisuuksia tai poista velvoitetta ilmoittaa tiettyjä asioita pääverolomakkeen lisäksi myös yhdellä tai useammalla liitelomakkeella. Lisäksi muutokset voivat aiheuttaa ylimääräistä hämmennystä ja työtä niille, jotka olivat jo tottuneet useamman vuoden ajan samana pysyneisiin lomakkeisiin.

Virheellisesti laaditun veroilmoituksen seurauksia

Yhteisön tuloveroilmoitus on verovelvollisen koko verovuoden verotuksen perusta, jossa esitetään verovelvollisen näkemys verovuoden veronalaisen tulon määrästä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Virheet veroilmoituksen laatimisessa voivat johtaa virheelliseen verotettavan tulon määrään. Mikäli verotettavan tulon määrä muodostuu virhetäytön perusteella liian pieneksi, määrää Verohallinto tästä yleensä veronkorotuksen. Pahimmassa tapauksessa veronkorotus on tietty prosenttiosuus verotettavaan tuloon lisätystä määrästä. Veronkorotuksen voi saada, vaikka virhe olisi johtunut inhimillisestä erehdyksestä tai verovelvolliselle ei olisi virheestä huolimatta muodostunut verotettavaa tuloa esimerkiksi toiminnan tappiollisuudesta johtuen.

Veroilmoituksen ja liitelomakkeiden virheellisellä laadinnalla on kuitenkin muitakin, yleensä veronkorotuksia vähemmälle huomiolle jääviä seurauksia. Ensinnäkin verotettava tulo voi muodostua liian suureksi, jolloin luonnollisesti maksetaan turhaan enemmän veroja kuin kuuluisi. Vaikka Verohallinto lähtökohtaisesti korjaakin veroilmoituksen virheitä molempiin suuntiin, jäävät verovelvollisen hyväksi koituvat oikaisut varsinkin epäselvissä tai tulkinnanvaraisissa asioissa helposti tekemättä viranomaisaloitteisesti. Maksettavan veron määrään vaikuttavat myös esimerkiksi kaksinkertaisen verotuksen poistaminen, jonka vaatiminen on tehtävä kokonaan omalla liitelomakkeellaan, sekä aiempien verovuosien vahvistetut tappiot, joiden käyttöoikeus voidaan ainakin hetkellisesti menettää yhdellä virheellisellä vuosilukumerkinnällä.

Verovelvollisen oman verotettavan tulon lisäksi veroilmoitus vaikuttaa välillisesti myös muiden tahojen verotukseen. Henkilöosakkaille jaettava osingonjako ansio- ja pääomatulona verotettavaan osinkoon perustuu osinkoa jakavan yhtiön nettovarallisuuteen, joka puolestaan lasketaan veroilmoituksen varallisuuslaskelmalla ilmoitettujen tietojen perusteella. Varallisuuslaskelman perusteella lasketaan lisäksi yhtiön vertailuarvo, jolla on vaikutusta muun muassa perintö- ja lahjaverotuksen sukupolvenvaihdoshuojennuksiin ja mahdollisesti yhtiön osakkeita omistavan yhteisömuotoisen osakkaan nettovarallisuuteen.

Varsinaisesti verotukseen liittymättömänä seurauksena on tietenkin virheellisestä laadinnasta aiheutunut, muun muassa erilaisiin selvityspyyntöihin vastaamisesta johtuva lisätyö, joka varsinkin kalenterivuoden tilikauden yhtiöillä saattaa ajoittua kesäloma-aikaan. Pahimmassa tapauksessa virhetäytön oikaiseminen ei myöskään onnistu pelkällä lisäselvityksellä, vaan se voi johtaa pitempään veroriitaan tai aiheuttaa verotarkastuksen.