Kestävyysraportoinnin osalta Omnibus-ratkaisut EU-tasolla tehty
Euroopan Parlamentti hyväksyi joulukuussa niin sanotun muutosdirektiivin, jolla muutetaan kestävyysraportointidirektiiviä. Käytännössä tämä tarkoittaa muutoksia pääasiassa tilinpäätösdirektiiviin ja tilintarkastusdirektiiviin. Muutosdirektiivi julkaistaan lähiaikoina virallisessa lehdessä ja tulee voimaan 20 päivää julkaisun jälkeen.
Monitahoisen poliittisen käsittelyn jälkeen muutosdirektiivin myötä CSRD:n soveltamisalaan kuuluvien yritysten määrä on EU:ssa pienentynyt merkittävästi: soveltamisvelvollisuus koskee yrityksiä (tai konserneja), joilla on 1000 työntekijää ja liikevaihto 450 miljoonaa. Kummankin kriteerin pitää siis täyttyä. Listayhtiöstatus ei enää ole kriteerinä CSRD:n soveltamisessa.
Muutosdirektiivissä todetaan, että kansallisesti voidaan päättää uusien soveltamisrajojen puitteissa velvoitteen ulkopuolelle jäävien yhtiöiden voivat luopua CRRD-raportoinnista jo vuodelta 2025 ja/tai 2026. Tämä kuitenkin siis edellyttää kansallisen päätöksen.
Entä sitten ESRS-standardit, mitä sovelletaan vuoden 2025 raportointiin?
ESRS-standardien osalta EFRAG on antanut ehdotuksensa komissiolle. Komissio ei ole kuitenkaan vielä antanut yksinkertaistettuja standardeja lopullisina ulos komission asetuksella. Muutosdirektiivissä todetaan, että komission antaa yksinkertaistetut ESRS-standardit ulos kuuden kuukauden kuluessa muutosdirektiivin voimaantulosta. Näin ollen sovellettavissa CSRD-raportoinnissa ovat edelleen alkuperäiset ESRS-standardit. Toki koska yksinkertaistaminen johtaa periaatepohjaisempaan esittämiseen ja ei-tietopistepohjaiseen lähestysmistapaan, maalaisjärkeä käytetään toivottavasti jo vuoden 2025 raportoinnin siten, ettei enää keskitytä epäolennaisiin tietopisteisiin tai niiden täydentämiseen. Vuoden 2025 raportoinnissa 1. aallon yrityksen voivat soveltaa quick-fix helpotuksia.
Miten asiat etenevät kansallisesti?
Lokakuussa julkaistiin lausuntokierrokselle Luonnos hallituksen esitykseksi laeiksi kirjanpitolain ja tilintarkastuslain 3 luvun muuttamisesta. Ehdotuksen kommentointiaika on päättynyt ja sen käsittely etenee viikolla 5/2026.
Julkaistulla luonnoksella haluttiin ennakoida kestävyysraportoinnin muutosdirektiivin muutoksia, kuten soveltamisen raja-arvojen muutoksia, jotta ne saataisiin mahdollisimman nopeasti implementoitua kansallisesti. Ehdotuksessa sallittaisiin CSRD-raportoinnin lopettaminen jo tilikaudelta 2025 niille, jotka jäävät uusien soveltamisrajojen alapuolelle. Lisäksi CSRD-raportointi sallittaisiin muillekin kuin CSRD-velvollisille ja vapaaehtoiseen varmentamiseen ehdotetaan laajennuksia. Kansallisen sääntely ei ole vielä kuitenkaan vahvistettu, joten tällä hetkellä CSRD-velvollisten on parasta valmistautua raportointiin ainakin vielä vuodelta 2025 ja raporttien laatiminen ja varmennukset ovatkin jo varmasti käynnissä. Tilanne saattaa kuitenkin muuttua 2026 raportoinnin osalta, jos ja kun ehdotus menee kansallisesti läpi.
Ehdotus sallisi siis:
- 1. aallon raportoijille raportoinnin lakisääteisen raportoinnin lopettamisen (näin halutessaan) viimeistään vuodelta 2026
- CSRD-raportoinnin muillekin, mutta tällöin raportoinnin tulee olla täysin CSRD:n vaatimusten mukaista, varmennus mukaan lukien ja asiasta tulee antaa julkinen ilmoitus
- Kestävyystietojen esittämisen vapaaehtoisesti toimintakertomuksessa muuten, jolloin asiasta tulisi esittää lausuma toimintakertomuksen lukijoiden harhautumisen estämiseksi
- XBRL-merkinnät tulevat lisättäviksi digitaaliseen kestävyysraporttiin ja toimintakertomukseen vasta, kun Komissio on erikseen säätänyt, miten merkinnät on tehtävä
Ensimmäisen aallon raportoijat jatkavat siis toistaiseksi CSRD:n mukaista raportointia vuodelta 2025 ja noudattavat voimassa olevia ESRS-standardeja ja niitä koskevia siirtymähelpotuksia näin halutessaan.
Raja-arvojen alle jäävien yritysten vaihtoehdoksi jää raportoida
- vapaaehtoisen kestävyysraportoinnin standardin (VSME) mukaan. VSME sisältää tiivistettynä ESRS-standardien aihealueiden vaatimukset ja linjautuu hyvin CSRD-raportoinnin kanssa. Siihen ei ainakaan tällä hetkellä liity varmennusvelvoitetta.
- raportoida VSME:n mukaan, mutta täydentää tietoja ESRS-vaatimuksilla tarvittavin osin. Tässä hyvänä työkaluna toimii olennaisuusanalyysi, jonka perusteella tehdään perustellut johtopäätökset olennaisista aiheista ja sidosryhmien, kuten asiakkaiden ja rahoittajien tiedontarpeista ja alan markkinakäytännöistä.
- mikäli edellä kuvattu ehdotus hallituksen esitykseksi menee läpi, raportoida jatkossa toimintakertomuksessa CSRD:n mukaisesti tai muuten kestävyystietoja, muistaen tarvittavat julkiset ilmoitukset tai lausumat
- olla raportoimatta mitään tai raportoida muun viitekehyksen, kuten esimerkiksi ISSB:n standardien mukaan
Entä sitten varmennus?
Laadukkaalle ja luotettavalle kestävyystiedolle on jatkossakin tarve eivätkä juurisyyt sääntelyn laatimiselle häviä epävarmuuden tai sääntelyn muutosten myötä. Rahoittajat ja sijoittajat ymmärtävät hyvinkin tiedon luotettavuuden päälle ja saattavatkin vaatia asiantuntevasti varmennettua kestävyystietoa. Varmennuksen tarvetta kannattaa siis arvioida juurikin sidosryhmätarpeiden näkökulmasta.
Mutta mikä nyt kannattaa muille kuin CSRD-velvollisille?
Systemaattinen kestävyysraportoinnin valmiuksien rakentaminen ei palvele pelkästään raportointia, vaan parhaimmillaan merkittävästi kirkastaa kestävyyden ja strategian välistä yhteyttä, nostaa kestävyystekemisen systemaattiseksi ja uudelle tasolle ja tuottaa johdolle ja hallitukselle kokonaisvaltaisen kestävyystyön tiekartan ja heatmapin kestävyyden mahdollisuuksista ja riskeistä. Uskaltaisin sanoa, että työn hyödyt ylittävät ajalliset ja muut investoinnit, riippumatta siitä, mihin yrityksen raportoinnin muoto jatkossa asettuu.
Niinpä suositukseni vuoden 2025 vapaaehtoisen kestävyysraportoinnin osalta ovat seuraavat:
- Mikäli yritys haluaa tehdä kestävyydestä kilpailuedun ja CSRD-polulla ollaan jo pitkällä: Jatkakaa raportoinnin kehittämistä CSRD-malliin ja hyödyntäkää sen anti sisäisen tekemisen, kestävyyden tiekartan ja strategian kirkastamisessa ja sidosryhmäviestinnässä täysimittaisesti! Pohdittavaksi jää varmennus ja julkaisun virallinen muoto ja paikka. Omnibus antaa raportoinnin sisältöön keventämisen varaa ja raportointia voidaan kehittää hallitusti seuraavina vuosina.
- Jos laadukkaat kestävyystiedot ovat tärkeitä sidosryhmille ja/tai kilpailukyvylle, mutta CSRD-projektissa ei vielä ehditty pitkälle tai omat resurssit ovat pienet: tehkää EU:n viitekehyksen mukainen olennaisuusanalyysi, joka antaa suuntaviivat tekemiselle. Raportointia voi rakentaa alkuvaiheessa VSME:n pohjalle, olennaisuusanalyysin tulokset huomioiden.
- Pienilläkin resursseilla VSME:n perustaso mahdollistaa kevyen raportoinnin, jolla kuitenkin linjaudutaan EU:n kestävyysraportoinnin viitekehykseen. Raportointia voi myöhemmin täydentää ja organisaation ymmärrystä kasvattaa esimerkiksi olennaisuusanalyysiä hyödyntäen.
- Ilmaston tila on kriittinen ja ilmastotyön tarve ei vähene, vaan päinvastoin. Ilmastotyö ja päästölaskenta kannattaa aloittaa ennemmin kuin myöhemmin, sillä sekin on prosessi, jossa tiedon taso ja ymmärrys kasvaa vuosi vuodelta. Sidosryhmien vaatimuksissa ilmasto esiintyy usein kärkisijoilla.
Sääntelyyn iski Omnibus, mutta markkinoilla kestävyyden huomioiminen ja edistäminen on usein jo perusedellytys, ei enää edes kilpailuetu. Systemaattinen ja yrityksen resurssit ja sidosryhmätarpeet huomioiva lähestymistapa raportointiin kirkastaa strategiaa ja luo mallin havainnoida riskejä ja myös liiketoimintamahdollisuuksia. Suositeltavaa on pysyä EU:n viitekehyksen mukaisessa raportoinnissa, joka Omnibusista huolimatta on markkinatapa Euroopassa.
Kirjoittaja: Sirkku Palmuaro
Omnibus tutuksi:
Tutustu ➡️ ESG-R yritysvalmennus
ESG-R yritysvalmennus on ainutlaatuinen valmennuskokonaisuus sinulle, joka vastaat yrityksesi kestävyysraportoinnista. Valmennuksessa kuulet viimeisimmistä päivityksistä ensimmäisten joukossa.
Tutustu ➡️ ESGpalvelu
ESGpalvelu on verkkopalvelu, mikä kokoaa yhteen kaiken oleellisen tiedon kestävyysraportoinnista yritysten ja asiantuntijoiden avuksi. Sisältää Omnibus-aiheisia artikkeleita ja webinaareja.
