CSRD, hallitus ja yritysjohto
CSRD on monelle jo tuttu käsite, mutta mitä hallitukselta ja johdolta nyt vaaditaan? On sanomattakin […]
ESGpalvelu kokoaa yhteen kestävyysraportoinnissa ja vastuullisuudessa tarvittavan tiedon.
Säännöllisesti päivittyvä tietopalvelu jokaiselle kirjanpidon ja tilinpäätöksen parissa toimivalle.
Kennet Pettersson, Partner, International Tax Services, EY
Brexitin jälkeen Iso-Britanniassa toimivat yritykset eivät enää välttämättä pysty hyödyntämään esimerkiksi yritysjärjestelydirektiivin tai emo-tytäryhtiödirektiivin veroetuja.
Britit äänestivät 23.6.2016 järjestetyssä kansanäänestyksessä EU:sta lähtemisen puolesta. Vaikka brexitin lopullinen toteutumistapa ei vielä ole selvillä, tulee brexitillä olemaan Ison-Britannian ja muiden EU-maiden kannalta merkittäviä oikeudellisia vaikutuksia myös verotuksen näkökulmasta.
Yksi brexitiä ajaneiden argumenteista brexitin puolesta on ollut halu päästä eroon EU-tuomioistuimen tuomiovallasta. EU-tuomioistuimen tuomiot ovat kuitenkin merkittävästi olleet poistamassa jäsenvaltioiden rajat ylittävillä liiketoimille asettamia veroesteitä. Brexitin jälkeen EU-maiden kansalaiset ja yritykset eivät enää pysty vetoamaan Iso-Britanniassa EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntöön vastustaakseen EU-oikeuden vastaisesti perittäviä veroja tai saadakseen EU-oikeuden vastaisesti perittyjä veroja takaisin.
Toisaalta brittiläiset yritykset ja kansalaiset kohtaavat vastaavan tilanteen EU-maiden kohdalla. Huolimatta siitä, että suojaa syrjivältä verokohtelulta joissakin tilanteissa voikin tarjota edelleen perustamissopimuksiin kirjattu pääomien vapaan liikkuvuus, joka soveltuu myös EU:n ulkopuolisiin kolmansiin maihin.
EU:ssa on tällä hetkellä vireillä useita jäsenvaltioiden verolainsäädäntöön vaikuttavia hankkeita kuten yhteistä yhteisöveropohjaa koskeva CCCTB, julkista maakohtaista raportointia koskeva hanke sekä kesällä 2016 hyväksytty ATAD eli veronkiertodirektiivi. Brexitin toteutumisen myötä Iso-Britannia ei ole enää velvollinen implementoimaan uusia EU:n verosäännöksiä. Onkin todennäköistä, että maa ei tule implementoimaan esimerkiksi kaikkia ATAD:n tuomia muutoksia.
Merkitystä brexitillä on myös jo implementoituihin verodirektiiviin ja muuhun verolainsäädäntöön, jota on muutettu EU:n vaikutuksesta. Brexitin jälkeen Iso-Britanniassa toimivat yritykset eivät enää välttämättä pysty hyödyntämään esimerkiksi yritysjärjestelydirektiivin tai emo-tytäryhtiödirektiivin veroetuja, koska Iso-Britannia on vapaa muuttamaan direktiivien kansallista implementointilainsäädäntöä.
Brexitin mahdollisena seurauksena epäedullisen verokohtelun kohteeksi voivat joutua EU-maat, joiden kanssa Ison-Britannian verosopimukset mahdollistavat lähdeveron perimisen em. direktiivien kattamista suorituksista (Suomen verosopimuksessa osingoista, koroista ja rojalteista ei lähtökohtaisesti voida periä lähdeveroja). Toisaalta muut EU-maat voivat jatkossa direktiivien estämättä periä lähdeveroja Iso-Britanniaan maksetuista suorituksista, jos kansallinen lainsäädäntö ja verosopimukset sen mahdollistavat.
Välittömän verotuksen lisäksi brexit voi vaikuttaa myös välilliseen verotukseen, jota koskeva harmonisointi on EU:ssa selkeästi pidemmällä. Brexitin jälkeen Iso-Britannia voi esimerkiksi päättää vapaammin ALV-kannoistaan ja ALV-velvollisuuden laajuudesta. Vastaavasti EU:n valtiontukia koskevat säännökset eivät enää rajoita verolainsäädännön muodossa myönnettävän valtiontuen antamista. Tämä mahdollistaisi siis käytännössä uudenlaisten verokannustinten kehittämisen ulkomaisten yritysten houkuttelemiseksi, vaikka BEPS:n mahdollinen implementoiminen saattaakin joltain osin vaikuttaa tällaisten verokannustimien luomiseen.
Tiivistettynä voidaan siis sanoa, että brexitin verovaikutusten laajuus tulee monin osin riippumaan siitä, tullaanko Iso-Britanniassa muuttamaan EU:n myötä implementoituja verosäännöksiä. Lopulliset vaikutukset tulevat riippumaan myös siitä, tuleeko Iso-Britannia olemaan tulevaisuudessa ETA:n jäsenvaltio esim. Norjan tavoin. Tällöin EU:n perusvapaudet edelleen koskisivat maata. Vai jättäytyykö maa täysin EU:n sisämarkkinoiden ulkopuolelle.
EY:n Partner Kennet Petterssonilla (International Tax Services) on yli 15 vuoden kokemus veroasioista niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin.
CSRD on monelle jo tuttu käsite, mutta mitä hallitukselta ja johdolta nyt vaaditaan? On sanomattakin […]
Suosittu ESG-R yritysvalmennus on tullut tämän kevään osalta päätökseen. Tiukan lopputentin jälkeen kouraansa sai ESG-R-asiantuntijan […]
ISA 315 -standardin mukaan tilintarkastajan on riskienarviointitoimenpiteitä suorittamalla muodostettava käsitys tarkastettavan yhteisön tilinpäätöksen laatimisen kannalta […]
Tulossa 12/2024
Koulutus on saatavilla tallenteena
Rakennamme luottamusta. Tahdomme kehittää taloudellista raportointia ja sinun sekä muiden talouden ammattilaisten osaamista.