Muun kuin taloudellisen tiedon raportointi – vaikeaa vai helppoa?

Niina Turri, yritysvastuun asiantuntija, KPMG Oy Ab

Vastuullisuusraportoinnissa vasta alkutaipaleella oleville yrityksille uusi muun kuin taloudellisen tiedon raportointivaatimus saattaa aiheuttaa uutta työsarkaa. Vaatimus on hyvin kohtuullinen ja täysin toteutettavissa myös yritysvastuuraportoinnin ensiaskeleita ottaville yrityksille.

Raportointi on helppoa, jos organisaatiosi lähestyy yritysvastuuta ja kestävää kehitystä strategisesta näkökulmasta. Vaikeampaa, jos lähestymistapa on compliance-lähtöinen tai jos organisaatio on vasta ottamassa ensimmäisiä askeleita kohti vastuullisuuden integroimista osaksi liiketoimintastrategiaa ja -prosesseja.

Muut kuin taloudelliset tiedot -selvitys toimintakertomukseen

Muun kuin taloudellisen tiedon raportointia koskeva direktiivi on Suomessa sisällytetty päivitettyyn kirjanpitolakiin, sen 3a  -lukuun. Vaatimus on sinänsä selkeä; kaikkien yleisen edun kannalta merkittävien suurten yhtiöiden, joiden työntekijämäärä on yli 500 henkilöä, on sisällytettävä toimintakertomukseen selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista.

Selvityksessä on oltava tiedot ympäristöasioista, sosiaalisista ja henkilöstöasioista, ihmisoikeuksien kunnioittamisesta sekä korruption ja lahjonnan torjunnasta. Kiinnostavampaa on se, että näistä kaikista pitää kuvata sekä toimintaperiaatteet että tulokset, riskit ja tunnusluvut.

Lisäksi pitää kuvata yrityksen liiketoimintamallia. Kirjanpitolaki toteaa vielä, että tiedot on annettava siinä laajuudessa kuin se on tarpeen kirjanpitovelvollisen toiminnan vaikutusten ymmärtämiseksi.

Raportointivaatimus on vasta-alkajallekin kohtuullinen

Niille yrityksille, jotka ovat jo pitkään raportoineet yritysvastuustaan, lain vaatimusten täyttäminen ei liene kovin ongelmallista, vaikka raportoinnin riittävä kattavuus onkin syytä tarkistaa. Mutta niille, jotka ovat vastuullisuusraportoinnissaan vasta alkutaipaleella, uusi muun kuin taloudellisen tiedon raportointivaatimus saattaa aiheuttaa uutta työsarkaa.

Täytyy kuitenkin muistaa, että raportointivaatimus on hyvin kohtuullinen ja täysin mahdollinen toteuttaa myös niille, jotka ovat vasta aloittelemassa yritysvastuuraportointiaan.

Olennaisuusmäärittelyt avuksi toiminnan vaikutusten arvioinnissa

Raportointivaatimuksen täyttäminen näyttäisi edellyttävän systemaattista lähestymistapaa yritysvastuuseen ja sen johtamiseen. Mikä on tietenkin positiivinen asia.

Toiminnan positiiviset ja negatiiviset vaikutukset tulisi olla arvioitu esimerkiksi olennaisuusmäärittelyn avulla, koska tiedot on annettava siinä laajuudessa kuin se on tarpeen organisaation toiminnan vaikutusten ymmärtämiseksi. Tässä arvioinnissa tulee ottaa huomioon paitsi liiketoiminnan näkökulma myös sidosryhmien näkemykset ja vaatimukset.

Kun on saatu selville, mitkä ovat tärkeimmät ja olennaisimmat yritysvastuuasiat, tulee luoda toimintaperiaatteet ja asettaa keskeisimmät tulosmittarit olennaisiksi arvioiduille asioille. Raportointikauden tuloksia peilataan juuri näihin toimintaperiaatteisiin ja tavoitteisiin. Myös riskejä tulisi olla analysoitu ja riskeistä kerrottaessa pitäisi olla kuvaus siitä, miten niitä hallitaan.

Kaikkea ei tarvitse raportoida

On hyvä muistaa, että laki antaa mahdollisuuden jättää raportoimatta joitakin kohtia, jos pystyy uskottavasti perustelemaan, miksi ei raportoi. Hyvä perustelu on esimerkiksi se, että jonkin olennaisen asian toimintaperiaatteiden muodostaminen on vielä työn alla. Tällöin läpinäkyvyyden nimessä on hyvä kertoa, mikä on suunnitelma ja aikataulu asiasta raportoimiselle.

Raportointikentässä tapahtuu paljon

Muun kuin taloudellisen tiedon eli yritysvastuuseen liittyvän tiedon raportoinnissa tapahtuu paljon juuri nyt. Global Reporting Initiativen raportointiohjeistus muuttui standardeiksi, Nasdaq Nordic on hiljattain julkaissut ohjeistuksen ESG-raportoinnista ja muun kuin taloudellisen tiedon raportointi tulee pakolliseksi laajalle joukolle suuria listayrityksiä.

Nähtäväksi jää, miten tämä kaikki tulee vaikuttamaan suomalaisten yritysten yritysvastuuraportointiin. Ainakin ne tuonevat uusia yrityksiä raportoinnin piiriin. Uusille raportoijille voisikin muistuttaa raportoinnin suunnittelun ja vuosikellon tärkeydestä. Seuraavan raportin suunnittelun kun pitäisi lähtee käyntiin jo nyt!

Niina Turri työskentelee yritysvastuun ja yritysvastuuraportoinnin asiantuntijana KPMG Oy:ssä.