Muuttuva maailma ei ole vähentänyt yritysten ja yhteisöjen pyrkimyksiä menestyä

Haaste on siinä, miten seurata menestymisen ja strategian etenemistä. 

Kirjoittaja: KTM, CEO Kari Alhola, Alhola Consulting 

Maailma on monessa mielessä turbulenssissa. Arvaamattoman pitkän pandemian oheen syttyi Euroopassa sota ja näiden yhteisvaikutuksia on mahdotonta ennakoida kaikille toimialoille tai toimijoille. Muuttuva maailma ei ole kuitenkaan vähentänyt yritysten ja yhteisöjen pyrkimyksiä menestyä. Voisi sanoa, että jopa päinvastoin – yrityksissä ja yhteisöissä visioidaan maailmaa nyt uusin silmin. Näillä kaikilla on vääjäämättä omat heijasteensa myös organisaatioiden strategisiin suunnitelmiin, niiden etenemiseen ja seurantaan. 

Miten organisaation taloutta tulisi raportoida, analysoida ja tulkita? 

Organisaatioiden talousjohto, talouden hallinnan asiantuntijat ja business controllerit pyrkivät tuottamaan päätöksenteon tueksi myös näissä muuttuvissa olosuhteissa laadukasta informaatiota. Talousosastojen onkin samalla pidettävä mielessään se, että kaikki organisaatiossa eivät tulkitse saamiaan tietoja samalla tavoin – taloutta analysoidaan eri tavoin eri organisaation osissa tai funktioissa. Talousosasto onkin haastavassa tilanteessa, kun se tuottaa raportteja, joita lukevat niin hr-, myynti- kuin muutkin organisaation vastuutahot. Hyvä kysymys onkin, miten organisaation taloutta tulisi raportoida, analysoida ja tulkita. Mitä menetelmiä organisaatiolla on käytettävissään talouden raportoinnin perimmäisiä tavoitteita ajatellen? 

Se, mitä raportoidaan, on eri asia kuin se, että miten raportoidaan 

Kun kysymys on talouden suunnittelusta ja johtamisesta, ollaan yrityksen tai yhteisön strategisten kysymysten äärellä, jolloin tulisi olla näkemystä myös siitä, miten strategiaa mitataan. Minkälaiset väliintulot vaikuttavat strategiaan ja sen seurantaan sekä miten esimerkiksi riski- tms. tekijät voidaan ottaa huomioon strategian mittaamisessa. 

Kuten tunnettua – strategia ei ole eikä voikaan olla kiveenhakattu jäykkä suunnitelma, vaan sen on oltava ketterä. Ketteryydestä saatiin monia, jopa täysin uusia kokemuksia pandemian puhjettua, kun organisaatiot muuttivat lähes yhdessä yössä toimintaansa. Näillä oli välitön vaikutus myös strategian toteuttamisen näkökulmasta. Joka tapauksessa, jos strategiaa määritellään esimerkiksi polkuna saavuttaa yrityksen tai yhteisön pidemmän aikavälin päämäärä eli visio, niin strategiaakin tulee yleensä purkaa pienempiin osiin – vuosille tai jopa merkittävästikin lyhyemmille ajanjaksoille tavoitteiksi. 

Digitalisaatio taloushallinnon apuna toiminnan ohjauksessa ja seurannassa 

Digitalisaation edetessä myös erilaiset tieto- yms. välineet ovat yhä useammin apunamme niin suunnittelussa, toiminnan ohjaamisessa kuin seurannassakin. Esimerkiksi data-analytiikkaa voidaan hyödyntää monin eri tavoin. Data-analytiikka on apunamme sekä tulevaisuuden ennakoinnissa että esimerkiksi laadukkaan taloustiedon tuottamisessa.   

Data-analytiikkaa voidaan hyödyntää myös esimerkiksi talousprossien kehittämistä. Vaikka automatisaatio tehostaa jo sinänsä prosesseja, on käytännössä kuitenkin otettava huomioon myös ympärillämme oleva reaalimaailma. Nimittäin prosessien kehittäminen mahdollisimman tehokkaaksi ei ole ainoa, mitä organisaatioilta vaaditaan, vaan huomioon on otettava myös erilaiset alati jopa kasvavat regulatiiviset vaatimukset. Myös organisaatioiden asiakkaat luovat omat vaatimuksensa. 

Osallistu tapahtumaan

Kari Alhola haastattelee laajaa asiantuntijajoukkoa näistä aiheista ja paljon laajemminkin Talouden suunnittelu ja johtaminen -tapahtumassa. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu!