Yritysvastuuraportointi kaipaa KonMari-henkeä

Sirpa Juutinen, Sustainability & Climate Change Leader, PwC

Viimeisetkin viime vuotta koskevat yritysvastuuraportit julkaistiin kesän kynnyksellä. Jotkin pörssiyritykset julkaisivat raporttinsa helmikuun alkupuolella, kun taas osalta yrityksistä kului kvartaalin verran enemmän aikaa raportin valmistumiseen. Kaiken kaikkiaan yli 160 suomalaista yritystä ja organisaatiota julkaisee vuosittain tietoja vastuullisuutensa toteuttamisesta.

Yritysvastuun raportoinnissa on paljon uudistuksia

Raportoinnissa on paljon uutta huomioitavaa: On integroitua raportointia, SASB:n toimialakohtaisia tunnuslukulistoja, GRI:n standardeihin siirtymistä ja erilaisten tahojen suosituksia ESG-raportoinnista. Eikä sovi unohtaa yleisen edun kannalta merkittävien suurten yrityksien velvoitetta antaa toimintakertomuksessaan tai erillisenä selvityksenä muita kuin taloudellisia tietoja.

Ennen kuin raportti on valmis, tarvitaan monen työpanosta

Monissa yhtiöissä huokaillaan raportointivelvoitteiden kasvavaa taakkaa. Yhtiöt raportoivat sekä taloudellisia että muita kuin taloudellisia tietoja, joilla viitataan usein yritysvastuusta raportointiin. Lisäksi saatetaan tuottaa vuosikertomus. Eri raporttien tiedoissa on päällekkäisyyttä ja sisällöillä riittää pituutta.

Ensin täytyy kuitenkin olla jotain raportoitavaa eli käytännön tekoja, joiden tuloksista saadaan viestittävää. On mietittävä mittaaminen, tunnusluvut, rajaukset, tiedon prosessointi ja yhdistely, raportin kirjoittamisen prosessi ja eri osapuolten roolit, aikataulujen yhteensovitus sekä ehkä tietojen varmennus.

Yhteispeliä tarvitaan sekä yrityksen sisällä että ulkopuolisten palveluntuottajien kanssa. Vaatii hyvää projektinjohtoa saada sovitettua oma työ saumattomaksi kokonaisuudeksi viestintätoimiston, mainostoimiston ja varmentajan työn kanssa.

Raportointiin avuksi KonMarin keinot

Raporttien kanssa tahtoo helposti käydä samoin kuin vaatekaapin sisällön kanssa: On mukava hankkia uutta tavaraa entisen lisäksi. Ei oikein raaski heittää vanhaa, sinänsä ihan hyväkuntoista menemään. On vaikea jättäytyä vähemmän varaan, vaikka vuotuisessa yritysvastuun raportointikilpailussa arvostetaan juuri tiiviitä ja olennaiseen keskittyviä raportteja.

Mielestäni on juuri oikea aika miettiä uudistumista, päällekkäisyyksien karsimista ja ehkä jostakin luopumistakin. Ei tyydytä vain lisäämään uutta entisen sisällön lomaan.

Raportointiin taidetaan siis tarvita KonMari-henkeä. Siivotaan pois sisältöä ja jätetään sellainen tieto, jonka löytäminen ilahduttaa. Ei tarvita lisää raportointia vaan fiksumpaa raportointia.

Miksi, kenelle ja mistä raportoida?

Pysähdy miettimään, miksi, kenelle ja mistä asioista olisi fiksua raportoida jatkossa. Lainsäädäntö vaatii taloudellista raportointia toimintakertomus mukaan lukien, samoin osan yhtiöistä on annettava selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista. Julkaisujen määrän ja laajuuden suhteen voidaan käyttää harkintaa.

Ehdotan, että otetaan nyt esille kaikki raportit. Pannaan ne rinnakkain ja mietitään jokaisen tiedon rooli ja tarve. Yritetään kirkastaa perusajatus, miksi mikin raportti laaditaan ja kenelle.

Jollei raportti ole pakollinen, onko sen sisältämille asioille olemassa vaihtoehtoinen kanava. Onko jokin toinen, tehokkaampi tapa viestiä samoista asioista?

Kirjoitus on julkaistu alun perin PwC:n blogissa, ja sitä on muokattu Talouden ammattilaiset -blogia varten.