Näin tekoäly jalkautuu taloushallintoon | Tekoäly on tullut vauhdilla osaksi taloushallinnon arkea. Markkinoille tulee jatkuvasti uusia ratkaisuja ostolaskujen käsittelyyn, kuittien tunnistamiseen ja matka- sekä kululaskujen automatisointiin. Monissa järjestelmissä tekoäly auttaa jo nyt tunnistamaan poikkeamia, tarkistamaan tietoja ja nopeuttamaan prosesseja tavalla, joka vähentää manuaalista työtä merkittävästi.
Raportoinnista parempiin analyyseihin
Yksi tekoälyn merkittävimmistä hyödyistä liittyy raportointiin ja analytiikkaan. Tekoäly pystyy käsittelemään suuria tietomääriä nopeasti ja tuottamaan analyyseja huomattavasti aiempaa tehokkaammin. Nykyisin analyysien kanssa voidaan jopa käydä keskustelua: käyttäjä voi esittää jatkokysymyksiä ja tarkentaa havaintoja luonnollisen kielen avulla.
Tämä avaa uusia mahdollisuuksia myös ennustamiseen ja budjetointiin. Kun talousdataa voidaan analysoida syvällisemmin ja nopeammin, organisaatio saa päätöksenteon tueksi ajantasaisempaa ja tarkempaa tietoa. Erityisen kiinnostava kehityssuunta on virheiden ja poikkeamien tunnistaminen. Tekoäly voi käydä läpi suuria transaktiomassoja ja nostaa asiantuntijoiden tietoon tapahtumia, jotka vaativat huomiota. Sen sijaan, että virheitä etsittäisiin manuaalisesti valtavan tietomäärän joukosta, järjestelmä voi ohjata huomion olennaisiin kohtiin.
Voidaanko kaikki automatisoida?
Tekoälyn mahdollisuuksista puhuttaessa nousee usein esiin kysymys: voidaanko kaikki automatisoida? Ehkä vielä tärkeämpi kysymys on: kannattaako kaikkea automatisoida?
Pitkällä aikavälillä hyvin laaja automaatio voi olla tavoiteltavaa, mutta käytännössä kaikki prosessit eivät automatisoidu kerralla. Useimmissa organisaatioissa tekoälyyn perustuvat toimintatavat ja manuaaliset työvaiheet toimivat pitkään rinnakkain.
On tärkeää hyväksyä, että siirtymä tapahtuu vaiheittain. Kaikkea ei tarvitse eikä kannata automatisoida yhdellä kertaa. Olennaista on tunnistaa ne kohdat, joissa automaatio tuottaa eniten hyötyä ja vapauttaa asiantuntijoiden aikaa korkeamman lisäarvon tehtäviin.
Näin tekoäky jalkautuu: tekoäly työn tukena, työn tekijänä ja prosessien hoitajana
Tekoälyn hyödyntämistä voidaan tarkastella eri tasoilla. Ensimmäinen taso on se, että asiantuntija käyttää tekoälyä työnsä tukena. Monelle esimerkiksi ChatGPT tai muu generatiivinen tekoäly toimii jo päivittäisenä työparina tiedon etsimisessä, tekstien tuottamisessa tai ongelmanratkaisussa.
Seuraava vaihe on, että tekoäly tekee osan asiantuntijan työstä. Taloushallinnossa hyvä esimerkki tästä on ostolaskuprosessi, jossa tekoäly hoitaa esimerkiksi laskujen tunnistamisen, tietojen poiminnan tai tiliöinnin automaattisesti.
Pisimmälle vietynä tekoäly voi hoitaa kokonaisia prosesseja lähes itsenäisesti. Tällöin asiantuntijan rooli muuttuu valvojaksi ja ohjaajaksi. Ihminen seuraa poikkeamia, tekee tarvittavat päätökset ja puuttuu tilanteisiin, joissa automaatio ei yksin riitä.
Vaikka tekoälyn mahdollisuudet ovat merkittävät, sen käyttöönottoon ei ole oikotietä. Pelkkä strategia tai esitys tekoälyn hyödyntämisestä ei vielä muuta toimintaa. Onnistunut hyödyntäminen edellyttää osaamisen kehittämistä, koulutusta ja uudenlaista ajattelutapaa. Asiantuntijoiden on ymmärrettävä paitsi se, mitä tekoäly tekee, myös miten oma työ muuttuu sen myötä.
Taloushallinnon AI-valmennus
Jos haluat kuulla konkreettisista käyttötapauksista ja siitä, miten tekoäly kytketään taloushallinnon toimintamalliin niin, että sekä tehokkuus että päätöksenteon laatu nousevat uudelle tasolle, tule mukaan oppimaan ja inspiroitumaan ➡️ Taloushallinnon AI-valmennus
