Puhaltavatko liikearvon kirjanpitokäsittelyssä muutoksen tuulet?

Ville Toivonen, Director, Accounting Consulting Services, PwC

Yhdysvaltalaisjätti General Electric tiedotti lokakuun alussa 23 miljardin dollarin liikearvon alaskirjauksesta toimitusjohtajan vaihdoksen yhteydessä. Yhtiön osakekurssi nousi useita prosentteja kyseisenä päivänä. Mistä mystisessä liikearvossa oikein on kyse ja kuinka liikearvon kirjanpitokäsittely on muuttumassa?

Liikearvon nykyinen kirjanpitokäsittely

Liikearvoa syntyy, kun yhtiöt hankkivat liiketoimintoja. Liikearvo muodostuu liiketoiminnasta maksetun kauppahinnan ja hankittujen nettovarojen käyvän arvon erotuksena. Usein yhtiöt kuvailevat liikearvon muodostuvan odotettavissa olevista synergiahyödyistä, osaavasta työvoimasta tai pääsystä uusille markkinoille – nämä ovat elementtejä, joita yhtiö ei saa kirjata omaisuuserinä taseeseen. Toisinaan liikearvoa kuvaillaan hankitusta liiketoiminnasta maksettuna ylihintana.

Useilla suomalaisilla pörssiyhtiöillä on taseessaan merkittävä määrä liikearvoa, muutamilla jopa omaa pääomaa enemmän. Suomen kirjanpitolain mukaan liikearvo on poistettava suunnitelman mukaan vaikutusaikanaan, ja jollei vaikutusaikaa voida luotettavalla tavalla määrittää, enintään kymmenessä vuodessa. Nykyisten IFRS-standardien mukaan – joita pörssiyhtiöt kirjanpidossaan noudattavat – liikearvoa ei poisteta, vaan se on testattava arvonalentumisen varalta vähintään kerran vuodessa ja tarvittaessa siihen on tehtävä arvonalentumiskirjaus.

IAS 36 -standardin mukaan yritykset voivat laatia liikearvon arvonalentumislaskelman joko käyvän arvon menetelmällä tai käyttöarvomenetelmällä. Kokemukseni mukaan valtaosa suomalaisista pörssiyhtiöistä laatii laskelman käyttöarvomenetelmällä. Käyttöarvomenetelmän soveltamiseen liittyy monia haasteita, joiden johdosta sekä yritykset että tilintarkastajat kokevat liikearvotestauksen usein työlääksi, monimutkaiseksi ja umpimähkäiseksikin.

Testauslaskelmien laatijoiden ja tarkastajien lisäksi liikearvo aiheuttaa päänvaivaa sijoittajille, jotka analysoidessaan sijoituskohteita usein oikaisevat yhtiön lukuja liikearvon määrällä, mahdollisilla tehdyillä alaskirjauksilla tai kuvitteellisilla liikearvopoistoilla. Testaukseen liittyvät haasteet vaativat erillisen kirjoituksen, eli lisää tästä aiheesta on tulossa.

IASB (International Accounting Standards Board) eli IFRS-standardeja säätävä taho on kuullut tilinpäätöksen laatijoiden ja käyttäjien huolet liittyen liikearvon kirjanpitokäsittelyyn. Siksi IASB vuonna 2015 aloitti aiheesta tutkimusprojektin. Viimeksi IASB keskusteli projektista heinäkuun 2018 kokouksessaan. Kerron alla lyhyesti muutamista IASB:n tekemistä alustavista päätöksistä.

IASB:n tutkimusprojektin viimeisimmät vaiheet

Heinäkuun 2018 kokouksessa IASB alustavasti päätti muun muassa tutkia, voisiko liiketoimintahankinnasta annettavia liitetietoja kehittää siten, että tilinpäätöksen lukija kykenisi arvioimaan, onko hankinta onnistunut odotusten mukaisesti. Ajatus liitetietojen kehittämisestä on kannatettava, mutta silläkin on kääntöpuolensa muun muassa suuremman työmäärän muodossa.

Lisäksi IASB päätti alustavasti myös toimenpiteistä, joilla käyttöarvomallia voisi tuoda lähemmäksi tavanomaista yritysten kassavirtoihin perustuvaa käyvän arvon määrittämistä. IASB pohtii myös liikearvon kirjanpitokäsittelyn yksinkertaistamista ottamalla käyttöön liikearvopoistot ja luopumalla pakollisesta vuosittaisesta testauksesta.

IASB näyttää luopuneen sellaisen mallin tutkimisesta, jossa liikearvo kirjattaisiin välittömästi kuluksi sen alkuperäisen kirjaamisen jälkeen. Keskusteluja on käyty myös liikearvon välittömästä alas kirjaamisesta omaa pääomaa veloittaen. Nykyiset IFRS-standardit eivät kuitenkaan mahdollista tällaista mallia.

Liikearvopoistojen käyttöönotto vähentäisi monen testausmallissa ongelmalliseksi koetun tekijän vaikutuksia, kuten alkuperäisen liikearvon tukeminen yhtiössä sisäisesti aikaansaadulla liikearvolla. Poistojen käyttöönoton suurimmat haasteet saattaisivat liittyä sekä asianmukaisen poistomenetelmän että poistoajan määrittämiseen.

Luopuminen vuosittaisesta liikearvon määrällisestä arvonalennustestauksesta edellyttäisi todennäköisesti vähintäänkin jonkinlaisen vuosittaisen laadullisen analyysin laatimista. Lisäksi, jos viitteitä arvonalentumisesta ilmenisi, määrällinen testaus olisi edelleen tehtävä.

IASB:n tutkimusprojektin seuraavat askeleet

Heinäkuun kokouksessa IASB päätti, että tutkimusprojektin seuraavana vaiheena se julkaisee aiheesta todennäköisesti keskustelupaperin, joka syventäisi edelleen keskustelua liikearvon kirjanpitokäsittelyyn tehtävistä muutoksista. IASB ei ole vahvistanut julkaisuajankohtaa. Seuraamme tulevia julkaisuja ja keskusteluja suurella mielenkiinnolla ja pidämme aiheesta kiinnostuneet ajan tasalla merkittävistä päätöksistä!

Kirjoitus on julkaistu myös PwC:n Uutishuoneessa.