
Vastuut, ulkopuoliset järjestelyt ja muut hankalat liitetiedot
Liitetiedot ovat suomalaisissa, muiden kuin pörssiyritysten, tilinpäätöksissä aina olleet niukat, mutta vaatimattomat. Suomen yrityskentässä suurin […]
ESGpalvelu kokoaa yhteen kestävyysraportoinnissa ja vastuullisuudessa tarvittavan tiedon.
Säännöllisesti päivittyvä tietopalvelu jokaiselle osakeyhtiön tilinpäätöksen parissa toimivalle.
Saku-Matti Koponen, Senior Manager, EY
Yritysjärjestelyiden verotukseen on vuosina 2019-2020 tulossa kaksi suurta muutosta. Elinkeinoverolain korkovähennysoikeutta on rajoitettu 1.1.2019 voimaan tulleella lainmuutoksella, ja yhteisöjen tulolähdejako poistuu 1.1.2020 voimaan tulevien lainmuutosten myötä. Elinkeinoverolain korkovähennysoikeutta koskevia muutoksia sovelletaan ensimmäisen kerran verovuonna 2019 toimitettavassa verotuksessa, ja yhteisöjen tulolähdejaon poistumista koskevia muutoksia verovuonna 2020 toimitettavassa verotuksessa.
Nykyisessä lainsäädännössä yhtiön tulot jaetaan tulolähteisiin, joiden verotettava tulo lasketaan ja tappio vahvistetaan kunkin tulolähteen osalta erikseen. Yhteisön verotuksen lopputulos on erilainen riippuen siitä, sovelletaanko sen toimintaan elinkeinoverolakia vai tuloverolakia. Tulolähdejako on kansainvälisesti tarkasteltuna poikkeuksellista, ja esimerkiksi yritysverotusta koskevia EU-direktiivejä sovelletaan kaikkeen yhteisön saamaan tuloon – riippumatta siitä, onko kyseinen tulo EVL:n vai TVL:n alaista tuloa.
Tulolähdejaon ongelmana on nähty erityisesti se, että toisen tulolähteen tappio on vähennyskelvotonta toisen tulolähteen voitosta. Ilman tulolähdejakoa yrityksen verotettava tulos olisi pienempi, sillä lähtökohtaisesti kaikki syntyneet kulut olisivat vähennyskelpoisia saaduista veronalaisista tuloista. Toisena ongelmana on nykyisen systeemin raskas hallinnointi, sillä jokaisen tulolähteen tulos on laskettava erikseen, vaikka sillä ei olisikaan vaikutusta yrityksen lopulliseen verotukseen. Tulolähdejaon poistumisen myötä yhteisöjen verotuksessa sovelletaan jatkossa pääsääntöisesti EVL:a. Maatalouden tulolähde sen sijaan pysyy ennallaan erillään muusta elinkeinotoiminnan tulosta. Elinkeinotoiminta käsittää jatkossa myös yhteisöjen harjoittaman kiinteistöliiketoiminnan, josta saadut tulot ovat olleet aiemmin TVL:n alaista tuloa. Uudistuksen tavoitteena on yksinkertaistaa ja tehostaa yhteisöverotusta sekä parantaa verotuksen lopputuloksen ennustettavuutta.
Vuoden 2019 alussa voimaan tulleella muutoksella EVL 18 a §:n korkovähennysoikeutta on rajoitettu entisestään. Uudessa laissa korkovähennysoikeuden rajoittaminen on ulotettu koskemaan sekä etuyhteysosapuolia että muille kuin etuyhteysosapuolille maksettujen korkomenojen vähennyskelpoisuutta. Hallituksen esityksen mukaan uudistuksen tavoitteena on ollut turvata Suomen veropohja pyrkien samalla turvaamaan yritystoiminnan edellytykset.
Uuden lain taustalla on direktiivi (EU)2016/1164, joka pyrkii vastaamaan BEPS-hankkeen implementoinnista syntyneeseen tarpeeseen korkovähennysoikeuden rajoituksen osalta puuttuen EU:n sisämarkkinoilla tapahtuvaan verokeinotteluun. Uuden sääntelyn huolenaiheena on se, rajoittaako uusi korkovähennysoikeus liiaksi yritysten rahoitusmahdollisuuksia. Tällä voi olla vaikutusta esimerkiksi yrityskauppojen rakenteisiin.
Vuoden 2020 alussa on tulossa muutoksia esim. eräiden hybridijärjestelyiden verotukseen, verovelvollisten tiedonantovelvollisuuksiin. Lisäksi Euroopan unionin tuomioistuin on ratkaissut tanskalaista lähdeverotusta koskevat tapaukset sääntelyä kiristävästi, millä voi olla vaikutusta Suomen lähdeverotukseen ulkomaille maksettavien osinkojen osalta. Näyttääkin siltä, että verolainsäädännöstä on tulossa monitulkintaisempaa, millä on vaikutusta yritysjärjestelyihin tulevaisuudessa.
Kirjottaja Saku-Matti Koponen toimii yhtenä erityissiantuntijana Yritysjärjestelyt – verotuksen, osakeyhtiölain ja kirjanpidon näkökulmista -kouluksessa, ilmoittaudu mukaan!
Lisää si Arvonmääritysten merkitys yritystoiminnassa tuntuu vain jatkavan kasvuaan. Omassa työssäni PwC:llä tarve määrittää arvo […]
Timo Partanen: Vaikka osakeyhtiön veroilmoitus perustuukin pitkälti yhtiön tilinpäätökseen, on verotuksen ja kirjanpidon välillä lukuisia eroja, jotka on osattava huomioida veroilmoitusta laadittaessa.
Riitta Laine: Mitkä tekijät kasvattavat tilintarkastukseen kuluvaa aikaa? Tilintarkastukseen käytetty aika vaikuttaa hintaan.
Liitetiedot ovat suomalaisissa, muiden kuin pörssiyritysten, tilinpäätöksissä aina olleet niukat, mutta vaatimattomat. Suomen yrityskentässä suurin […]
Yritysvastuu ja siihen liittyvä olennaisuus riippuu yrityksestä, toimialasta, toimintaympäristöstä ja ajasta jossa olemme. Olennaisuusarviointi tuo […]
Yrityksiltä edellytettävän ilmastonmuutokseen liittyvän tiedon ja raportoinnin määrä kasvaa voimakkaasti lähivuosina. Lisääntyvän lainsäädännön lisäksi erityisesti […]
Seuraava päivitys 6/2023
Tulossa myös painettuna kirjana
Onko yrityksesi kiinnostunut koulutuksesta?
Rakennamme luottamusta. Tahdomme kehittää taloudellista raportointia ja sinun sekä muiden talouden ammattilaisten osaamista.