ESG ja kestävyysraportointi – Yritysjohdon vastuu ja mahdollisuus

Yrityksille kestävyysraportointivaatimusten implementointiin​

EU-lainsäädännön myötä yli tuhannen suomalaisyrityksen tulee raportoida toimintansa vaikutuksista ympäristöön samoin kuin ihmisoikeuksien kunnioittamisesta ja muista sosiaalisista seikoista sekä näiden taloudellisista vaikutuksista yritykseen. Tämä ESG-informaation raportointivaatimus haastaa yrityksiä aina sen johtamisprosessia myöten: kuinka vastata uudesta lainsäädännöstä seuraaviin velvoitteisiin ja mahdollisuuksiin. ​

Kirjassa kuvataan uutta EU:n kestävän rahoituksen lainsäädäntöä ja kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) lainsäädännöllisiä vaikutuksia yritystoimintaan, erityisesti johdon ja hallituksen näkökulmista. Siinä kerrotaan käytännönläheisesti keinoista, joiden avulla yritysjohto voi analysoida yrityksen omaa tilannetta ja rakentaa vahvalle pohjalle uuden kestävyysraportoinnin edellyttämät menettelytavat. Lisäksi avataan suurimpien yritysten raportointivaatimusten vaikutuksia heidän arvoketjussaan toimiviin kumppaneihin.​

Kirjassa käydään läpi kestävyysraportoinnin prosessi olennaisuusanalyysista tiedon keräämiseen ja tulkintaan, ESRS-raportointivaatimuksista käytännön raportointityöhön ja ulkopuoliseen varmennukseen. ​

Kirja yhdistää lainsäädännön, tutkittua tietoa ja käytännön esimerkkejä, joten se sopii yritysjohdon lisäksi oppikirjaksi korkeakouluihin ja KRT-tutkintoa suorittaville.

Kirjan kirjoittajat:

KTT, Associate Professor Hanna Silvola (Hanken). Silvola tutkii ja opettaa kestävyysraportointia ja vastuullista sijoittamista Hankenilla ja liikkeenjohdon koulutusohjelmissa. Hän toimii myös useissa asiantuntijatehtävissä, mm. ESMA:n kestävän rahoituksen neuvoa-antavassa työryhmässä sekä erilaissa ESG komiteoissa.

KTL, Director Elina Peill (Deloitte). Peill osallistuu kestävyysraportointikäytäntöjen kehittämiseen ESRS-standardien kehittäjän EFRAGin Administrative Boardin jäsenenä, Deloitten globaaleissa työryhmissä sekä yritysten ja varmennustiimien neuvonantajana.

KTT, LL.M., Head of Regulatory Affairs & ESG Project Manager Ingalill Aspholm (Suomen Tilintarkastajat ry). Aspholm seuraa kestävyysraportointitarkastajaa koskevaa kestävyysraportointiin liittyvää sääntelyä ja varmennusta näköalapaikalla Brysselissä osallistuen Suomen Tilintarkastajien kattojärjestön Accountancy Europen toimintaan.

OTT, Professor of Practice Timo Kaisanlahti (Työ- ja elinkeinoministeriö/Helsingin yliopisto). Kaisanlahti on osallistunut kestävyysraportointidirektiivin valmisteluun ja vastannut kansallisesta lainvalmistelusta direktiivin voimaansaattamisessa.

1 Johdanto
1.1 Kenelle kirja kestävyydestä?
1.2 Keskeinen terminologia
2 Miksi kestävyysraportointia tarvitaan?
2.1 Raportoinnin nykytila sekä syyt raportoinnille
2.2 EU:n kestävän rahoituksen ohjelma ja kestävyysraportoinnin rooli vihreässä siirtymässä
3 Kestävyysraportoinnin oikeudellinen perusta ja ulottuvuus
3.1 Kestävyysraportointi osana yritysten lakisääteisiä informointivelvoitteita
3.2 Uusien kestävyysraportointisäännösten kansallinen voimaanpano Suomessa
3.3 Kestävyysraportti asiakirjana sekä kestävyysraportoinnin soveltamisala
4 Hallituksen ja tilintarkastajan tehtävät sekä vastuu
4.1 Liiketoimintaperiaate ja compliance
4.2 Onko tilintarkastajan vastuu erilainen kestävyysraportin
tarkastuksessa kuin tilintarkastuksessa?
4.3 Voiko hallituksen jäsen tai tilintarkastaja joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen kestävyysraportista?
5 Miten kestävyysraportoinnin kokonaisuus määräytyy käytännössä
5.1 ESRS-standardit ja muu ohjeistus
5.2 Raportoinnissa seurattavat keskeiset periaatteet
5.3 Raportoinnin aloittamiseen liittyvät helpotukset
5.4 Miltä raportointi näyttää käytännössä?
5.5 Voiko olennaisia tietoja jättää raportoimatta?
6 Olennaisuusanalyysi ja sidosryhmien merkitys ja osallistaminen
6.1 Olennaisen tiedon tunnistamisen prosessi käytännössä
6.2 Olennaisuusanalyysin suunnittelu ja arvoketjuanalyysi
6.3 Merkityksellisten kestävyysseikkojen tunnistaminen
6.4 Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa
6.5 Olennaisuuden arvioiminen
6.6 Tulosten käsittely ja raportointi
6.7 Integroiminen osaksi muita prosesseja ja strategiatyötä
7 Mitä tietoja (olennaisista) kestävyysseikoista on ESRS-standardien mukaan raportoitava
7.1 Miten tunnistat raportointivaatimukset ESRS-standardeista
7.2 Yleiset raportointivaatimukset
7.3 Raportointialoittain annettavat tiedot
7.4 ESRS E -standardit eli ympäristöön liittyvistä vaikutuksista annettavat tiedot
7.5 ESRS S -standardit eli yhteiskunnallisista vaikutuksista annettavat tiedot
7.6 ESRS G -standardi eli hallintotapaan liittyen annettavat tiedot
7.7 Tulossa olevat raportointivaatimukset
8 Kestävyysraportointi käytännössä
8.1 Kestävyysraportointiprosessin tavoite
8.2 Tavoitetilan määrittäminen
8.3 Prosessin kuvaus vaiheittain
8.4 Case Metsä Group: Edelläkävijän valmius raportoida jo tilikaudesta 2024
8.5 Case Orthex: Vapaaehtoisesta raportoinnista lakisääteisiin vaatimuksiin 2025
8.6 Tarkastusvaliokunnan ja ESG komitean työskentely käytännössä
8.7 Listaamattomien yritysten tilanne
9 Kestävyysraportin varmentaminen
9.1 Kestävyysraportoinnin varmentajan valinta
9.2 Tarkastusvaliokunnan tehtävät koskien yrityksen kestävyysraportointia
9.3 Kestävyysraportit varmennetaan komissiossa hyväksytyllä varmennusstandardilla
9.4 Minkä kestävyysraportointivarmennusstandardin mukaan varmennetaan?
9.5 Tilintarkastajien valmiudet varmentaa kestävyysraportit
9.6 Vapaaehtoisesta vastuullisuusraportoinnista lakisääteiseen määrämuotoiseen kestävyysraportointiin
– näin se käytännössä näkyy yrityksissä
9.7 Yritysten kestävyysraportointi tulevaisuudessa
10 Tulevaisuuden näkymät
10.1 Tilanneanalyysi johdon näkökulmasta
10.2 Kestävyysraportointilainsäädännön kehittyminen lähivuosina
10.3 EU:n muita tulevia lakihankkeita
10.4 Kestävyysraportoinnin perimmäinen tarkoitus
Kirjoittajat
Viitteet

Verkkokirja on käytettävissäsi heti tilauksen jälkeen ST-verkkopalveluissa. Jos olet uusi käyttäjä, luomme sinulle henkilökohtaisen tilin, josta löydät jatkossa kaikki omat tuotteesi.

Tutustu tilausehtoihin.