
ESG-R-asiantuntija esittelyssä: Mikko Merisaari | Mikolla on pitkä tausta vastuullisuuden kehittämisen ja viestinnän parissa. Kokemusta on kertynyt kaikista eri kestävyysteemoista eri toimialoilla, ja lisäksi Mikko kehittää vastuullisuuden uutta pilaria: datavastuullisuutta. Pitkän linjan ammattilaisena Mikko on nähnyt kestävyysajattelun ja -raportoinnin kehityskaaria vuosien varrella. Kestävyydestä on vuosituhannen alkua leimanneen ihanteellisuuden jälkeen tullut entistä strategisempaa ja liiketoimintalähtöisempää.
– Julistuksista on tultu pitkä matka yritysvastuun arkipäiväistymiseen, Mikko summaa. Mitä useampi yrityksessä ymmärtää, mistä kestävyysraportoinnissa on oikeasti kyse, sitä enemmän syntyy tärkeää dialogia ja yhteisymmärrystä. Se on erinomainen lähtökohta kohti kestävämpää muutosta. Tällöin päästään myös lähemmäs alkuperäisiä Global Compactin tavoitteita: yrityksillä on vastuu ja velvollisuus rakentaa liiketoiminnallaan kestävämpää maailma.
📝 Miten päädyit kestävyysraportoinnin pariin?
Sain uudessa viestinnän roolissa vastuulleni erilliset tilinpäätös-, henkilöstö- ja ympäristöraportit ja mietin, että nyt integroidaan nämä kaikki samaan raporttiin. Nämähän kertovat kaikki samasta yrityksestä ja sen tekemistä valinnoista ja tuloksista. Alussa kestävyysraportointi oli erityisesti sidosryhmäkeskeinen hanke, osa yrityksen läpinäkyvyyttä, vaikuttavuuden sekä hyväksyttävyyden kuvaamista. Alkuvuosina korostuivat yhteiskuntavastuun teemat kuten työturvallisuus ja työhyvinvointi, henkilöstön kehittäminen sekä taloudellinen vastuullisuus.
On ollut mielenkiintoista huomata, miten vastuullisuus on sen jälkeen kehittynyt eri toimialoilla, ja miten fokus on siirtynyt erityisesti ilmasto- ja ympäristökestävyyteen. Kokemusta minulle on kertynyt laajasti muun muassa rakentamisesta, teollisuudesta, energiasta sekä kiinteistö- ja ruoka-alalta.
Kestävyysraportointia olen tehnyt erityisesti GRI-viitekehystä hyödyntäen. Sittemmin CSRD on tuonut kestävyystyöhön EU-tason sääntelyä, vaativuutta, rakenteisuutta ja vertailukelpoisuutta. Myös kestävyyden liiketoiminta- ja talouskytkentää on vahvistettu, mikä on tärkeä asia.Tällä hetkellä olen pienen asiantuntijatoimiston Functosin perustaja ja yrittäjä, ja neuvomme sekä konsultoimme yrityksiä kestävyys-, pääomamarkkina- ja strategiakysymyksissä sekä viestinnässä. EnsimmäisetCSRD-raporttiprojektit olivat meillä tänä vuonna.
👍 Kerro omin sanoin ESG-R yritysvalmennuksesta: mikä oli parasta ja kenelle sitä suosittelisit?
Sain päivitettyä vastuullisuusosaamistani erityisesti ESRS-standardien maailmaan aika- ja kustannustehokkaasti, Suomen ehkä parhaiden kouluttajien ja asiantuntijoiden johdolla. Hallitsen ajankohtaiset EU-raportointivaatimukset ja pystyn tukemaan asiakkaitani entistä paremmin. Valmennuksen jälkeen varmuuteni kestävyysraportoinnista on aivan eri tasolla verrattuna siihen, että olisin yrittänyt perehtyä aiheeseen itsenäisesti. Valmennus antoi selkeän kokonaiskuvan siitä, mistä kestävyysraportoinnissa on kyse – ja mistä taas ei.
Kouluttajat oli hyvin valittu. Arvostan sitä, että tietoa saa useasta eri lähteestä, eri näkökulmia ja konteksteja painottaen. Valmennuksen oppimiskäyrä oli selvästi mietitty sekä meille kokeneemmille että vähemmän raportointia tunteville. Suosittelen sitä lämpimästi kaikille, jotka työskentelevät kestävyyden ja erityisesti sen raportoinnin parissa. Hyötyä saavat kaikki, jotka ovat jollain tavalla kestävyyden laajassa prosessissa kiinni – päättämässä, raportoimassa tai tuottamassa tai hyödyntämässä kestävyysliitännäistä dataa.
💡 Mitä vinkkejä ja rohkaisuja antaisit niille, joille herää samanlainen palo kestävyyttä kohtaan?
Kestävyys ei ole raportointia. Se on maailmankatsomus, ja on tärkeää löytää oma reitti työskennellä sen puolesta yritysmaailmassa. Raportointi auttaa muuttamaan kestävät toimenpiteet ja tapahtumat kestäväksi muutokseksi. ESRS-standardien muotoilu tekee niistä raskaan tavan aloittaa. Kannattaa ihan ensin hengittää syvään pari kertaa. Lopulta kestävyysraportointi ei ole niin monimutkainen, laaja tai pelottava asia kuin monista alussa tuntui.
Tärkeintä on nähdä, mitä asioita standardien taustalta oikeasti löytyy – ja etsiä niihin erilaisia näkökulmia. Ei kannata ahdistua yksityiskohdista tai pilkuista. Hyödynnä kokeneempien osaamista ja kysy rohkeasti. Sanoita itsesi lisäksi myös muille, mikä merkitys kestävyydellä ja siitä raportoimisella on. Yhdistä yrityksesi liiketoiminnan ja oman työsi näkökulmat kestävyyden eteenpäin viemisessä. Älä jää yksin. Kestävyyden parissa toimivan on elintärkeää päästä keskusteluun liiketoiminnan eri osa-alueiden kanssa, sillä vaikutus on silloin paljon suurempi.