Askelmerkkejä määrätietoiseen vastuullisuusraportointiin

Vastuullisuusraportoinnissa kehittämisen varaa

Uudet tuulet ovat puhaltaneet vastuullisuusraportoinnin kehityksessä tämän vuoden aikana. Alkuvuodesta EU aloitti muiden kuin taloudellisten tietojen raportointidirektiivin (Non-Financial Reporting Directive, NFRD) uudelleen arvioinnin. EU:n tilinpäätösdirektiiviin sisältyvä raportointivelvoite koskee yli 500 henkilöä työllistäviä yleisen edun kannalta merkittäviä yhteisöjä (PIE-yhteisöt). Suomessa muiden kuin taloudellisten tietojen raportointivelvoite on määritelty kirjanpitolain 19a luvussa.

EU:n keräämän palautteen mukaan direktiivin ei ole johtanut riittävän systemaattiseen ja laajaan vastuullisuusraportointiin. Raportointikäytäntö ei vastaa tiedon käyttäjien, erityisesti sijoittajien, tarpeisiin riittävällä tavalla. Raporttien laatijoiden näkökulmasta direktiivi ei määrittele riittävän selkeästi raportoitavia tietoja. Saadun palautteen perusteella tarvitaan nykyistä määrämuotoisempaa vastuullisuusraportointia laajemmasta joukosta yrityksiä pohjautuen sekä taloudelliseen että sosiaalisten ja ympäristövaikutusten olennaisuuteen.[i]

Kohti kokonaisvaltaisempaa ja integroidumpaa kuvaa

EU:n komission toimeksiannosta European Financial Reporting Advisory Group (EFRAG) on aloittanut valmistelutyön Euroopan Unionin laajuisen vastuullisuusraportointistandardin laatimisesta. Valmistelutyön pohjana toimivat olemassa olevat globaalit ja eurooppalaiset vastuullisuusraportoinnin standardit, viitekehykset ja aloitteet sekä EU:n kestävän rahoituksen ohjelman säätelyhankkeet. Lähtökohtana ovat EU:n muiden kuin taloudellisten tietojen raportointidirektiivin voimassa olevat vaatimukset ja ns. douple materiality -lähestymistapa tietojen olennaisuuteen. Douple materiality pitää sisällään vastuullisuuskysymysten vaikutukset raportoivan yrityksen tulokseen, taloudelliseen asemaan ja liiketoiminnan kehitykseen (financial materiality) sekä yrityksen liiketoimintamallin merkittävimmät taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset (impact materiality) koko arvoketjussa. Tavoitteena on myös selvittää, kuinka tulevat standardit voisivat edistää kokonaisvaltaisempaa ja integroidumpaa kuvaa yritysten toiminnasta, tuloksista, kehityksestä ja riskeistä sekä parantaa tilinpäätöstietojen ja vastuullisuutta kuvaavien muiden kuin taloudellisten tietojen välistä yhteyttä.

Kohti määrämuotoista vastuullisuusraportointia

EFRAG julkisti työnsä väliraportin marraskuun alussa[ii]. Sen mukaan määrämuotoinen vastuullisuusraportointi on välttämätöntä EU:n kestävän kehityksen tavoitteiden edistämisessä ja finanssisektoria koskevien kestävän rahoituksen säätelyhankkeiden edellyttämien tietojen varmistamiseksi. EU:n kestävän rahoituksen strategian mukaan finanssisektorilla on keskeinen rooli ohjattaessa pääomia kestäviin kohteisiin. Tätä tarkoitusta edistämään EU on luonut kestävien taloudellisten toimintojen luokitusjärjestelmän, taksonomian[iii]. Taksonomia määrittelee kriteerit kestävän kehityksen mukaisille toiminnoille. Tämän vuoden aikana kriteerit on julkaistu ilmastonmuutosta hillitseville ja sopeuttaville toiminnoille. Yritysten puolestaan tulee taksonomia-asetuksen 8 artiklan mukaan raportoida kestävyyskriteerit täyttävien toimintojen osuus liikevaihdosta, investoinneista ja toimintamenoista.

Taksonomian ohella uuden NFRD-raportointidirektiivin tavoite on varmistaa, että tulevaisuudessa yritysten vastuullisuudesta ja kestävyysvaikutuksista on saatavilla riittävästi tietoa. Tätä tietoa käytetään muun muassa rahoituspalvelusektorin tiedonantovelvoitteen[iv] (Sustainable Finance Disclosure Regulation, SFDR) edellyttämään raportointiin sijoituskohteiden kestävän kehityksen tuloksista. Toinen keskeinen tiedon käyttö on EU:n asetus ilmastosiirtymää ja Pariisin ilmastosopimusta koskevista vertailuarvoista[v]. EFRAG:n työryhmän tavoitteena on saada suosituksensa vastuullisuusraportoinnin standardisoinnin lähestymistavasta valmiiksi tammikuun 2021 loppuun mennessä. EU puolestaan on luvannut julkaista uuden raportointidirektiiviehdotuksensa vuoden 2021 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana.

Yhteistyöllä selkeyttä ohjeisiin ja vastuullistahojen rooleihin

EU:n toimet ovat saaneet myös muut vastuullisuusraportointia ohjeistavat tahot aktivoitumaan ja tekemään yhteistyötä uudella tavalla. Global Reporting Initiative (GRI), International Integrated Reporting Council (IIRC) ja Sustainability Accounting Standards Board (SASB) yhdessä pääosin ilmastoraportointiin keskittyneiden Climate Disclosure Standards Boardin (CDSB) ja Carbon Disclosure Projectin (CDP) kanssa muodostavat ns. viiden suuren raportointistandardeja asettavan toimielimen ryhmän, joka julkaisi syyskuussa oman näkemyksensä eri raportointistandardien rooleista ja käytöstä raportoinnin tukena. Jokaiselle mukana olleelle toimijalle löytyi sopivasti oma paikkansa raportointikentässä – SASB:n ja IIRC:n asemoituessa sijoittajien intresseihin ja taloudelliseen olennaisuuteen, GRI:n korostaessa puolestaan laajasti erilaisten sidosryhmien oikeutta tietoon ja vaikutuksista lähtevää olennaisuutta.[vi]

TCFD-raportoinnilla vastauksia ilmastonmuutoksen vaikutuksia yrityksen liiketoimintaan riskeinä ja mahdollisuuksina

Konkreettisimmat esimerkit määrämuotoisesta vastuullisuusraportoinnista löytyvät tällä hetkellä ilmastoraportoinnin saralta. Kansainvälisen rahoitusjärjestelmän vakaudesta suosituksia antavan Financial Stability Boardin työryhmä on laatinut suosituksen ilmastonmuutoksen taloudellisten vaikutusten raportointiin. Kirjainyhdistelmä TCFD tulee sanoista Task Force on Climate-related Financial Disclosures[vii]. Nimensä mukaisesti TCFD tarkastelee ilmastonmuutoksen vaikutuksia yrityksen liiketoimintaan riskeinä ja mahdollisuuksina. Riskejä voi aiheuttaa ilmaston lämpenemisen aiheuttamat akuutit sään ääri-ilmiöt, kuten myrskyt ja tulvat tai pitkän ajan kuluessa sääolosuhteiden muutoksista syntyvät vaikutukset. Ilmastoriskit liittyvät myös siirtymään kohti hiilineutraalia taloutta. Ilmastosiirtymästä johtuva säätely, markkina- ja teknologiamuutokset tai ilmastomaineeseen liittyvät asiat ovat yhä useammin rahassa mitattavia taloudellisia vaikutuksia. Ilmastonmuutos voi myös avata uusia mahdollisuuksia resurssitehokkuuden uusiutuvan energian ja ilmastonmuutosta hillitsevien tuotteiden ja palvelujen muodossa.

Uusia pelaajia raportointikentälle

Vaikka tuntuu, että raportointikentällä tapahtuu jo paljon, niin uusiakin pelaajia tarvitaan. Tai tässä tapauksessa kokenutta ja arvovaltaista. Syksyn alussa IFRS säätiö teki oman aloitteensa vastuullisuusraportoinnista käynnistämällä selvityksen International Accounting Standards Boardin (IASB) alaisuuteen kaavaillusta vastuullisuusraportoinnin standardeja asettavasta toimielimestä, Sustainability Standards Boardista (SSB). IFRS käynnisti keskustelun siitä tulisiko vastuullisuusraportoinnin globaalien standardien kehittäminen toteuttaa vastaavalla toimintamallilla kuin IFRS-tilinpäätösstandardit ovat rakentuneet. Nostaisiko tämä malli vastuullisuusraportoinnin uudelle tasolle? IFRS:n ehdotuksessa eteneminen lähtisi liikkeelle asteittain ilmastoraportoinnista, perustuisi taloudelliseen olennaisuuteen ja raportoitujen tietojen oikeellisuuden varmentamiseen. Julkinen kommentointikierros IFRS:n ehdotuksesta jatkuu vuoden 2020 loppuun saakka.[viii]

FAKTAA: Lisätietoja vastuullisuusraportoinnin aktiivitoimijoista

Pisimpään alalla on toiminut Global Reporting Initiative[ix], jonka GRI-standardit ovat maailmalla laajimmin käytetty vastuullisuusraportoinnin malli. GRI-standardien mukainen vastuullisuusraportointi perustuu yrityskohtaisesti määriteltävään olennaisuuteen, joka ottaa huomioon keskeisten sidosryhmien odotukset ja taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristövaikutusten merkittävyyden. Puhutaan siis vaikutusten merkittävyydestä olennaisuuden määrittäjänä. GRI päivittää ja kehittää jatkuvasti uusia raportointistandardeja, tuoreimpana veroraportointiin.

Sustainability Accounting Standards Board (SASB)[x] on puolestaan julkaissut toimialakohtaiset vastuullisuusraportoinnin standardit 77 toimialalle. Lähestymistapa perustuu vastuullisuuskysymysten taloudelliseen olennaisuuteen, jonka perusteella kullekin toimialalle on määritelty joukko pääosin kvantitatiivisia tunnuslukuja. Tavoitteena on mahdollistaa sijoittajille paremmin yritysten vertailu.

Kolmas merkittävä aloitteentekijä vastuullisuusraportoinnissa on International Integrated Reporting Council (IIRC)[xi], jonka kehittämä raportointimalli keskittyy yrityksen arvonluontiin ja sen kannalta olennaisen kokonaiskuvan antamiseen yrityksen liiketoimintamallin kyvystä luoda arvoa lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Task Force on Climate-related Financial Disclosures (TCFD) -raportoinnin tavoitteena on erilaisten ilmastoskenaarioiden avulla arvioida yrityksen liiketoimintamallin riskejä, mahdollisuuksia ja taloudellisia vaikutuksia eteenpäin katsoen. Samalla se antaa mahdollisuuden haastavien ilmastotavoitteiden asettamiseen osana liiketoiminnan strategiaa. TCFD on saanut laajalti hyväksyntää. EU suosittelee TCFD:n mukaista ilmastoraportointia osana muiden kuin taloudellisten tietojen raporttia[xii]. Iso-Britanniassa TCFD:n mukainen raportointi on säädetty pakolliseksi vuoteen 2025 mennessä[xiii].

[i] https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/12129-Revision-of-Non-Financial-Reporting-Directive/public-consultation

[ii] https://www.efrag.org/Assets/Download?assetUrl=%2Fsites%2Fwebpublishing%2FSiteAssets%2FPTF-NFRS%2520Progress%2520Report%2520Final.pdf

[iii] https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:32020R0852&from=EN#d1e3443-13-1

[iv] https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32019R2088&from=FI

[v] https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32019R2089&from=FI

[vi] https://29kjwb3armds2g3gi4lq2sx1-wpengine.netdna-ssl.com/wp-content/uploads/Statement-of-Intent-to-Work-Together-Towards-Comprehensive-Corporate-Reporting.pdf

[vii] https://www.fsb-tcfd.org/

[viii] https://cdn.ifrs.org/-/media/project/sustainability-reporting/consultation-paper-on-sustainability-reporting.pdf

[ix] https://www.globalreporting.org/

[x] https://www.sasb.org/

[xi] https://integratedreporting.org/

[xii] https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52019XC0620(01)&from=EN

[xiii] https://www.gov.uk/government/publications/uk-joint-regulator-and-government-tcfd-taskforce-interim-report-and-roadmap