Ilmastoraportointi tuo uusia tehtäviä taloushallinnolle

Yrityksiltä edellytettävän ilmastonmuutokseen liittyvän tiedon ja raportoinnin määrä kasvaa voimakkaasti lähivuosina. Lisääntyvän lainsäädännön lisäksi erityisesti sijoittajien kiinnostus ja tietotarpeet yritysten ilmastonmuutokseen liittyvistä vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista lisääntyvät.

EU:n uusi CSRD-lainsäädäntö edellyttää lakisääteistä laajaa ilmastoraportointia tilikaudesta 2024 (nykyiset NFI-raportoijat) tai 2025 (muut suuret yhtiöt) alkaen. Lisäksi globaaleja tilintarkastusstandardeja laativa IFRS-säätiö on julkaissut ensimmäiset globaalit ilmastoraportoinnin luonnosstandardit ja Yhdysvaltain pörssiviranomainen SEC valmistelee omaa säätelyään päästöraportointiin liittyen.

Nopeasti kehittyvä sääntely ja sidosryhmien kasvavat odotukset asettavat paineita yritysten raportoinnin- ja päästölaskennan käytännöille ja prosesseille. Pitkään päästölaskentaa tehneet globaalit yritykset joutuvat navigoimaan eri sääntelyviitekehysten ja ohjeistojen välillä ja useat pienemmät yritykset aloittavat uuden lakisääteisen raportoinnin melko vaativien standardien velvoittamina.

Päästölaskentaa ja ilmastointiraportointia koskevat standardit ja ohjeistot

Tavoitteenani on tulevassa koulutuksessa kuvata keskeisten ilmastoraportointia ohjaavien standardien sisältö ymmärrettävällä ja lyhennejargonia välttävällä tavalla. Standardien lisäksi koulutuksessa käydään läpi päästölaskennan perusteet ja nykyisiä parhaita käytäntöjä raportointiprosessien kehitykseen ja automatisointiin.

Alle on listattu koulutuksessa läpikäytäviä keskeisiä yritysten päästölaskentaa ja ilmastoraportointia määrittäviä standardeja ja ohjeistoja:

• CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive): CSRD-direktiivi on vuosina 2024 ja 2025 vaiheittain voimaan tuleva eurooppalainen kestävyysraportointia määrittävä direktiivi. CSRD-sääntely sisältää myös kaikille sääntelyn piiriin kuuluville yrityksille pakollista ilmastoraportointia. CSRD ilmastoraportointia määrittävä ESRS E1 Climate raportointistandardit noudattavat pääosin GHGP-standardin ja TCFD-aloitteen määrityksiä.
  
• Green-House_Gas_Protocol (GHGP) standardit: Vapaaehtoinen standardi, joka määrittelee laskenta- ja raportointiperiaatteet yritysten kasvihuonekaasupäästöinventaarin laskentaan suorille ja epäsuorille päästöille. GHGP-standardit ovat päästölaskentaa määrittävänä standardeina valtaosassa pakollisia ja vapaaehtoisia laskentaraportointiviitekehyksiä.
  
• TCFD (Task-Force-for-Finance-related-Disclosures): On sijoittajalähtöinen aloite ilmastonmuutokseen liittyvien liiketoiminallisten riskien ja mahdollisuuksien raportointiin. Keskeistä tässä aloitteessa on skenaarioanalyysiin perustuvat riskiarviot, joiden avulla arvioidaan riskien ja mahdollisuuksien olennaisuutta. TCFD-ohjeiston sisältöihin viitataan mm. CSRD-lainsäädännössä ja IFRS-luonnosstandardeissa.
  
• Science Based Targets Initiative (SBTi): Vuonna 2015 perustettu vapaaehtoinen aloite Pariisin Ilmastosopimuksen mukaisten tieteeseen perustuvien päästövähennystavoitteiden määrittelemiseksi ja viestimiseksi yhtenäisellä ja luotettavalla tavalla. SBTi-ohjeisto edellyttää mm. GHGP-standardin mukaisen päästöinventaarin laskentaa tavoiteasetannan perustaksi.

Ilmastoraportointi-koulutuksessa (11.5.) Tomi Pajunen avaa standardien ja aloitteiden sisältöä ja vuorovaikutussuhteita siten, että niiden käyttämiselle olisi mahdollisimman matala kynnys. Ilmoittaudu mukaan puolenpäivän koulutukseen ja aloita valmistautuminen ilmastoraportointiin jo nyt!

Tutustu myös ESGpalveluun, jossa Tomi Pajunen on päästölaskennan asiatuntijana.