Kansainvälinen verotus on suurten muutosten edessä

Eric Sandelin, partner, KTM, KPMG Oy Ab  

Suuret budjettivajeet ja verokilpailu pakottavat valtioita tehostamaan verojen keruuta samalla kun kansalaisjärjestöt suuntaavat julkista huomiota suuryritysten verosuunnitteluun. Muun muassa näistä syistä OECD ja G20 ovat ryhtyneet toimiin aggressiivisen verosuunnittelun rajoittamiseksi. Seurauksena on BEPS (Base Erosion and Profit Shifting) -hanke, joka on eräs nykyhistorian merkittävimpiä aloitteita kansainvälisen verotuksen pelisääntöjen uudistamiseksi. Kohteena ovat muun muassa digitaalinen talous, rahoitusjärjestelyt ja siirtohinnoittelu. Vaikka BEPS-hanke on tarkoitettu estämään niin sanottua verokikkailua, se tulee vaikuttamaan myös tavallisten, aggressiivista verosuunnittelua välttävien yritysten toimintaan. Hankkeen seurauksena muun muassa yrityksen toiminta ulkomailla voi entistä herkemmin aiheuttaa verovelvollisuuden kohdemaassa. Lisäksi yritysten aineettomiin omaisuuseriin kohdistetaan aiempaa suurempaa huomiota ja yritysten raportointivelvollisuudet lisääntyvät.

Monilla suomalaisilla yrityksillä on edustaja ulkomailla, tai ne toimittavat laitteita tai suorittavat palveluita kotimaan ulkopuolella. Jo aiemminkin on ollut syytä selvittää, milloin toiminta kotimaan ulkopuolella aiheuttaa velvollisuuden ryhtyä maksamaan yritysveroa kohdemaassa. BEPS:in seurauksena kiinteä toimipaikka ja sen myötä tuloverovelvollisuus saattaa kuitenkin syntyä aiempaa helpommin.

Vaikutukset aineettoman omaisuuden tuottamaan tulon jakautumiseen

Yritysten aineettomat omaisuuserät nousevat siirtohinnoittelussa entistäkin keskeisempään osaan. Koska tutkimuksen ja kehityksen osuus Suomen kansantuotteesta on korkea, veroviranomaisemme pyrkivät varmistamaan jo nyt, että kehitystyön tuottama taloudellinen hyöty synnyttää verotettavaa tuloa Suomelle. BEPS pyrkii selkiyttämään aineettoman omaisuuden tuottaman tulon jakautumista eri konserniyhtiöiden välillä. Yritysten on syytä huolehtia siitä, että ne tunnistavat aineettomat oikeutensa riittävän laajasti. Niiden on myös varmistettava, että aineettomista oikeuksista syntyvä taloudellinen hyöty kohdistuu niille konserniyhtiöille, jotka suorittavat aineettomien oikeuksien kehittämisen kannalta keskeisiä toimintoja ja kantavat vastaavat riskit.

Sekä viranomaiset että kansalaisjärjestöt kaipaavat tarkempaa tietoa yritysten maksamien verojen jakautumisesta eri maiden kesken. Viranomaisten tiedontarpeen tyydyttämiseksi BEPS-hankkeeseen kuuluu myös siirtohinnoitteludokumentoinnin rakenteen uudistaminen ja suurimmille yrityksille tarkoitettu maakohtainen verotietojen raportointi.

BEPS-aloitteiden vaikutukset yrityksille vaihtelevat

Useimmat BEPS-aloitteista antavat veroviranomaisille mahdollisuuden puuttua entistä herkemmin yritysten toimintaan ja kyseenalaistaa näiden maksamien verojen riittävyys. Osana BEPS-hanketta pyritään kuitenkin löytämään keinoja estää yritysten joutuminen kaksinkertaisen verotuksen uhriksi tehostamalla kansainvälisiä riidanratkaisukeinoja. Näille keinoille on luultavasti myös nykyistä enemmän tarvetta tulevaisuudessa.

BEPS-hankkeen aloitteisiin liittyviä raportteja julkaistaan lokakuun alussa, ja pian on kansallisten lainsäätäjien aika ryhtyä muotoilemaan ehdotuksista lakiesityksiä. Jopa verotuksen ammattilaisille uusien säännösten tulva on hengästyttävä, eikä yritysten ole helppoa pysyä perässä muutoksissa. Asiaa ei helpota se, että eri säännöksiä ryhdytään mahdollisesti soveltamaan eri maissa eri ajankohtina. Lisäksi aloitteet kohdistuvat eri tavoin yrityksiin näiden toimintatavoista ja kansainvälisen toiminnan laajuudesta riippuen. Yritysten näkökulmasta onkin tärkeää seurata muutoksia tiiviisti, tunnistaa omaan liiketoimintaan kohdistuvat muutokset ja reagoida niihin ajoissa.