Käypä arvo – kaksi sanaa, ei sen ihmeellisempää?

Harri Seppänen, KTT, Riippumaton arvonmäärityksen asiantuntija, Research Associate, Aalto-yliopisto

Käypä arvo on yksi tärkeimmistä käsitteistä taloudessa ja erityisesti arvonmäärityksessä. Käypä arvo edustaa oikeudenmukaista, kohtuullista, oikeaa ja/tai reilua arvoa varallisuudelle, velalle tai arvonmäärityksen kohteelle. Se on suoraviivainen, yksinkertainen ja helposti sovellettava käsite. Vai onko?

Käypä arvo hukassa ja haussa?

Käypä arvo on koettu niin tärkeäksi käsitteeksi, että eri instituutiot haluavat itse määritellä käyvän arvon tai sen nimimuunnelmat, kuten käypä hinta, käypä markkina-arvo tai todellinen arvo. Eri käsitteiden on luonnollisesti myös erottava toisistansa. Tämä puolestaan johtaa erilaisiin tulkintoihin.

Hyvä esimerkki on IASB:n IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen -standardi. Siis ihan oma standardi käyvästä arvosta. Käyvän arvon merkitys on onnistuttu puristamaan 52 sivuun, minkä lisäksi on yli 160 sivua opastusta, kommentti-, tulkinta- ja ohjeistusmateriaalia. Yhtäkkiä nämä kaksi sanaa yhdessä ovat muodostaneet käsitehirviön, jonka tulkitseminen ja soveltaminen näyttäisivät vaativan merkittävästi aivokapasiteettia ja panostusta.

Mitä arvoa, kenelle ja missä olosuhteissa?

Yrityksen arvonmäärityksessä on tarkoitus määrittää käyvän arvon käsite, tai itse asiassa arvon perusta tai arvon standardi (basis of value, standard of value). Eli mitä arvoa, kenelle ja missä olosuhteissa on tarkoitus määrittää?

Arvon perusta – tai siis käyvän arvon määritelmä – on arvonmäärityksen ytimessä. Se sitoo arvonmäärityksen tarkoituksen ja arvonmäärityksen menetelmät. Ilman arvonmäärityksen tavoitteeseen ja käyttötarkoitukseen soveltuvaa asianmukaista arvon perustaa ei voida valita asianmukaisia arvonmääritysmenetelmiä sekä syöttötietoja ja lisäoletuksia. Ilman käyvän arvon määritelmää tuloksena voi olla arvo, joka on väärä.

Esimerkki siitä, kuinka solmuun käyvän arvon kanssa voidaan mennä

Verohallinnon ohjeen (VHO) Varojen arvostaminen perintö- ja lahjaverotuksessa yksi tavoitteista on määritellä perintö- ja lahjaverolain 9:1 §:n mukainen käyvän arvon käsite, jotta verotus olisi tasapuolista ja oikeudenmukaista. Valitettavasti määritelmä ja sen määrittämiseen esitetyt menetelmät johtavat tilanteisiin, joissa määritetty arvo voi osua kohdalleen ja vastata kohteen todellista taloudellista arvoa. Tai sitten ne voivat johtaa systemaattiseen ali- tai yliarvostukseen. Tai sitten tuloksena on puhtaasti fiktiivinen numero, jolla ei ole todellisen taloudellisen arvon kanssa mitään tekemistä. Lopputulemana voi olla omaisuuden verotusarvo, joka johtaa epäoikeudenmukaiseen verotukseen ainakin joissakin tapauksissa. Useissa tapauksissa verovelvollisen tasapuolinen kohtelu jää toteutumatta.

Käyvällä arvolla on merkitystä taloudellisesti ja oikeudellisesti

Käypä arvo on lyhyt sanapari, mutta sillä on oikeasti taloudellista ja oikeudellista merkitystä. Ei siis ole ihan sama, miten käypä arvo on määritelty ja miten sitä tulkitaan ja sovelletaan käytännössä.

Harri Seppänen, KTT, on riippumaton arvonmäärityksen ja yritysanalyysien asiantuntija sekä kouluttaja, jolla on 30 vuoden verran kotimaista ja kansainvälistä kokemusta arvonmäärityksestä, yritysanalyyseistä ja akateemisesta sekä ammattilaisten koulutuksesta ja tutkimuksesta. Hän on myös IVS (International Valuation Standards) -advokaatti.

Harri Seppänen toimii kouluttajana Yrityksen arvonmääritys – mitä, miksi, miten? -koulutuksessa 11.10.2018.