Käytännön kokemuksia lähipiiritapahtumien esittämisestä säätiöissä

Kirsi Aromäki, KHT, KPMG Oy Ab 

Säätiölaki ei varsinaisesti tunne olennaisuuden käsitettä. Lähtökohta onkin se, että kaikki taloudelliset transaktiot, vastikkeelliset ja vastikkeettomat, on kerrottava.

Vuonna 2015 voimaan astunut säätiölaki auttaa estämään perusteettomia lähipiirietuja ja tuo mukanaan vaatimukset läpinäkyvyyden lisäämiseksi. Uuden lain mukaisia toimintakertomuksia on tähän mennessä ehditty laatia kahdelta tilikaudelta. Ensimmäisenä vuonna ei välttämättä vielä ymmärretty täysin, miten lakia olisi pitänyt tulkita ja yritettiin raapia kasaan se mitä kiireisessä tilinpäätösaikataulussa ehdittiin ja osattiin. Suurimmat ponnistukset uusien vaatimusten mukaisten toimintakertomusten eteen tehtiinkin heti lain voimaanastumisvuotena. Vuoden 2016 toimintakertomusten osalta monet tyytyivät päivittämään edellisen vuoden tietoja.

Säätiölaki ei varsinaisesti tunne olennaisuuden käsitettä. Lähtökohta onkin se, että kaikki taloudelliset transaktiot, vastikkeelliset ja vastikkeettomat, on kerrottava. Lähipiiritapahtumasta on kuvailta lähipiirisuhteen luonne, tehty taloudellinen toimi tai etu sekä sen raha-arvo. Lähipiirille annetuista lainoista tai vastuusitoumuksista on lisäksi kerrottava, miten ne liittyvät säätiön tarkoituksen toteuttamiseen, toimintamuotoihin ja varainhoitoon. Kirjanpitolautakunta suosittelee myös, että vaikka lähipiiriasioita ei olisi, niin tästäkin olisi annettava tieto. Toiminnallisessa säätiössä olisi kerrottava, jos esimerkiksi hallituksen jäsen saa jäsenyytensä perusteella etuja ja apurahasäätiössä olisi kuvattava menettelytavat, joilla lähipiiri otetaan huomioon apurahoja jaettaessa.

Ensimmäisenä voimassaolovuotenaan säätiölaki aiheutti hämmennystä siinä, onko lähipiiritietojen keräämistä varten pidettävä esimerkiksi lähipiirirekisteriä. Lähipiiritietojen kerääminen toteutetaan edelleen monella tapaa ja myös raportoidaan melko kirjavasti. Monet säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan jäsenet laativat lähipiiritransaktionsa yhdistyksen mallin mukaiseen taulukkomuotoon ja täydentävät sitä sanallisella kuvauksella.

Suurin osa säätiöistä antaa lähipiiritietonsa kuitenkin tekstimuodossa. Taulukkomallin hyvänä puolena on se, että siinä tulee varmemmin pohdittua lähipiiriä ja siihen liittyviä toimia tarkemmin. Taulukkomuodossa puolestaan mietintää saattaa aiheuttaa vastikkeettomat toimet. Jos saadulla edulla ei ole konkreettista taloudellista rahallista arvoa, sitä ei taulukkoonkaan tarvitse väkisin määrittää. Esittämistapaa kannattaakin pohtia siitä näkökulmasta, minkälaisia transaktioita kuluneena vuonna on toteutettu.

Monissa säätiöissä lähipiiriä koskeva toimintakertomusosio on toteutettu hyvin lyhyesti toteamalla, että säätiöllä ei ole lähipiiritapahtumia. Kun ruvetaan tarkemmin miettimään lähipiiriin kuuluvia henkilöitä ja heidän kanssaan tehtyjä toimia, on toteamus varsin usein todettu perusteettomaksi. Lähipiiriä kuvaavassa tekstissä voidaan myös esimerkiksi todeta, että hallitukselle ei ole maksettu palkkoja tai palkkioita ja lähipiiriraportointi on tällä lauseella kuitattu.

Monesti unohdetaan, että säätiön tilintarkastajakin kuuluu lähipiiriin ja tilintarkastajalle maksetut palkkiot ovat näin ollen toimintakertomuksessa esitettäviä asioita. Palkkojen ja palkkioiden esittäminen aiheuttaakin edelleen pientä hämmennystä ja erityisesti se, voidaanko yksittäisen johtoon kuuluvan henkilön, kuten toimitusjohtajan, lähipiiritapahtumat yhdistää esimerkiksi hallituksen jäsenistä annettaviin tietoihin.

Yleisesti ottaen erityisesti suuremmissa säätiöissä paneutuminen toimintakertomukseen on nähtävissä ja mm. erilaiset lähipiirille kuuluvat edut on kattavasti tuotu esiin. Pääsääntöisesti myös apurahasäätiöt ovat selkeästi kuvanneet menettelytavat, joilla lähipiiri otetaan huomioon apurahoja jaettaessa. On hyvä jatkossakin muistaa, että lähipiiri voi muuttua vuosittain ja asiat on pohdittava erikseen kunkin vuoden osalta.