KV-kaupan arvonlisäverosääntöjen modernisointi EU:ssa etenee – missä nyt mennään?

Piia Ahonen, Senior Tax Manager, Ernst & Young Oy

Euroopan komissio julkaisi huhtikuussa 2016 ehdotukset arvonlisäverotusta koskevien sääntöjen uudistamisesta. Komission tavoitteena on saattaa EU:n arvonlisäverosäännöt tukemaan paremmin nykypäivän kauppatilanteita. Voimassa olevat säännöt on laadittu aikana, jolloin ei ole ollut edes internetiä, ja näin arvonlisäverosääntöjen uudistustyö onkin paikallaan.

Komissio tavoittelee sitä, että sähköinen kaupankäynti palvelu- ja tavarakaupan osalta saatetaan samalle viivalle. Uudistuvilla säännöillä tavoitellaan myös sitä, että pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuudet käydä rajat ylittävää tavara- ja palvelukauppaa paranee.

EU:n arvonlisäverosääntöjen modernisointi tehdään vaiheittain

Komissio julkaisi joulukuussa 2016 ensimmäiset jatkoehdotukset koskien yritysten verkkokauppaa. Nykysääntöjen valossa yritykset ovat joutuneet rekisteröitymään ulkomaille, kun yritykset ovat myyneet tavaroita verkkokaupan kautta ulkomaisille kuluttaja-asiakkaille. Jatkossa verkkokaupan kautta tapahtuvat kuluttajamyynnit ulkomaille eivät laukaise yritykselle rekisteröintivelvoitteita EU:n alueella. On huomionarvoista, että myynnit tulisi kuitenkin laskuttaa kuluttajaostajan maan arvonlisäverokannoilla. Uudistuvista säännöistä on siis varmasti hyötyä, kun yritykset voivat raportoida keskitetyn asiointipisteen kautta (ns. One stop shop -järjestelmä) muun maan arvonlisäverot ilman rekisteröitymiskustannuksia muissa EU-maissa. Nämä uudet kuluttajamyyntejä koskevat tavarakaupan säännöt on tarkoitus saattaa voimaan vuonna 2021.

Arvonlisäverotuksen sääntöjä yksinkertaistetaan

Komissio on pitänyt tärkeänä, että pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälisen kaupankäynnin edellytyksiä vauhditetaan yksinkertaistamalla arvonlisäverotuksen sääntöjä. Jo vuonna 2018 on tarkoitus saattaa voimaan uudet yksinkertaistamissäännöt. Sähköisten palveluiden verotuspaikan määrittelyä selkeytetään sellaisten yritysten osalta, joiden rajat ylittävä sähköisten palveluiden myynti jää alle 100 000 euron. Myyjän selvitysvelvollisuudet kevenevät sen ratkaisemiseksi, minkä maan arvonlisäverolla sähköinen palvelumyynti tulee käsitellä.

Toinen yksinkertaistamissääntö koskee verkkokauppaa. Jos mikroyrityksen rajat ylittävä myynti ei ylity 10 000 euroa vuodessa, yritys voi käsitellä myyntinsä aina kotimaan myyntinä arvonlisäverotuksessa. Raja-arvo on alhainen, joten tämän yksinkertaistamissäännön merkitys voi jäädä jopa vähäiseksi. Ainakin tulisi saada selkeät toimintaohjeet tilanteisiin, joissa raja-arvo ylittyy.

Myös muita tärkeitä ehdotuksia koskien kirjoja, lehtiä ja pienlähetyksiä

Komission joulukuussa 2016 antamat jatkoehdotukset pitivät sisällään myös muita ehdotuksia, kuten tärkeän uudistusehdotuksen koskien kirja- ja lehtialan verokantoja. Ehdotuksen mukaan alempaa verokantaa voitaisiin soveltaa sekä sähköisiin että painettuihin kirjoihin ja lehtiin. Myös EU:n ulkopuolelta tulevien tavaroiden pienlähetyksien arvonlisäverokäsittelyyn on tulossa muutoksia. Tavoitteena on poistaa vähäisen maahantuonnin arvonlisäverotusta koskeva raja ja saattaa toisesta EU-maasta tapahtuva hankinta ja EU:n ulkopuolelta tapahtuva hankinta samaan asemaan. Komissio on esittänyt menettelyä, jossa myyjät hoitavat kuluttajien puolesta kohdemaan arvonlisäverot keskitetyn asiointijärjestelmän kautta.

Tarkkana uudistusten suhteen

Uudistuviin sääntöihin tutustuttaessa on hyvä olla tarkkana, miltä osin uudistuvat säännöt koskevat yrityksen toimintaa. Esimerkiksi yritysten välisiin tavarakaupan sääntöihin ei tullut vielä jatkoehdotuksia, vaan komission on tarkoitus julkaista vuoden 2017 loppuun mennessä ehdotuksensa uudistuvista B-to-B-tavarakaupan arvonlisäverosäännöistä. Uudistuvat säännöt koskettavat monia yrityksiä, joten tämä tuleva uudistuspaketti kannattaa ottaa myös seurantalistalle.

Tietoa kirjoittajasta

Senior Tax Manager Piia Ahonen on toiminut viimeiset 11 vuotta EY:n arvonlisäveroasiantuntijana. Piialla on laaja kokemus sekä kotimaisista että kansanvälisen arvonlisäverotuksen kysymyksistä. Hän on avustanut sekä kotimaisia että ulkomaalaisia asiakkaita erilaisissa arvonlisäveroprosesseissa. Piia luennoi jatkuvasti muun muassa kansainvälisen kaupan arvonlisäveroteemoista. Piia on Tampereen kauppakamarin laki- ja verovaliokunnan jäsen.