Millaisia kokemuksia uudistetusta kirjanpitolaista on saatu?

 Miika Karkulahti, KHT, KPMG Oy Ab

Uudistetun kirjanpitolainsäädännön mukaisesti laaditut tilinpäätökset tilikaudelta 2016 on pääosin saatu laadittua ja hyväksyttyä. Kirjoitin syyskuussa 2016 siitä, mitä kirjanpitolainsäädännön uudistus toi mukanaan. Käytännön kokemukset vastasivat alkuvuodesta pitkälti odotuksia ja ennakkoarvioita, toki pienemmässä mittakaavassa kun olin syksyllä ajatellut.

Uusien arvostusvaihtoehtojen suosio vielä varsin vähäinen

Yhtiöt eivät vielä laajamittaisesti ottaneet käyttöön uusia arvostusvaihtoehtoja kirjanpidossaan ja raportoinnissaan. Tämä koski erityisesti rahoitusleasing -sopimuksia. Sijoituskiinteistöjen arvostaminen käypään arvoon sai sen sijaan hieman laajemman kannatuksen.

Kirjanpitolain 5:5 §:n mahdollistamaan kirjauskäytäntöön siirtymistä saattoivat hidastaa etenkin uuden laskentakäytännön edellyttämä työmäärä sopimusten läpikäymiseksi ja niiden tulkitsemiseksi.

Myöskään verolainsäädäntö ei järjestelyitä sellaisenaan tunnista. Joissakin tapauksissa vuokrasopimusten luokittelun tunnuslukuihin kohdistuvat vaikutukset koettiin kuitenkin suuremmiksi kuin raportoinnin edellyttämä työmäärä. Toki vuokrattujen erien esittäminen omaisuuserinä voi myös antaa oikeamman kuvan yhtiön taloudellisesta asemasta kuin kirjaus vuokrakuluksi, jolloin laskentaperiaatteen soveltamista on mielekästä harkita oikean ja riittävän kuvan näkökulmasta useammassakin yhteisössä.

Keskusteluja ja ajatuksia uusista arvostusvaihtoehdoista toki käytiin, vaikka varsinaiset päätökset uusista laskentaperiaatteista vielä jäivätkin tekemättä. Suurempia muutoksia voikin olla odotettavissa vasta tulevina tilikausina.

Rahoituslaskelmat tippuivat pois tilinpäätöksistä

Uudistetut kirjanpitovelvollisten kokorajat toivat mukanaan muutoksia tilinpäätösten sisältöön ja tilinpäätöksessä esitettäviin laskelmiin. Yhä useammat yhteisöt jättivät rahoituslaskelman esittämättä lakisääteisessä ja rekisteröitävässä tilinpäätöksessään, vaikka se useimmissa tapauksissa olikin laadittu joko vanhan lainsäädännön rajoja ajatellen tai yhteisön sisäisiin tarpeisiin.

Raportoinnin vaatima työmäärä ei tältä osin merkittävästi vielä vähentynyt aikaisemmasta. Vaikutus tilinpäätösten informaatiosisältöön oli sen sijaan suurempi, kun yhä useamman yhteisön tilinpäätökseen ei enää sisältynyt laskelmaa, joka valituista laskentaperiaatteista huolimatta kuvasi sen, mistä varoja yhteisöön oli tullut ja mihin niitä tilikauden aikana oli käytetty.

Uudistunut kirjanpitolaki aiheutti pienempien yhtiöiden tilinpäätöksiin vähäisempiä muutoksia

Muutokset pienempien kirjanpitovelvollisten tilinpäätöksissä olivat käytännössä vähäisempiä. Tilinpäätökset laadittiin pitkälti aikaisemman lainsäädännön liitetietovaatimusten mukaisina, vaikka pienten kirjanpitovelvollisten on uuden asetuksen mukaan mahdollista esittää tietyt ja nimenomaisesti asetuksessa määritellyt liitetiedot  oikea ja riittävä kuva huomioiden.

Tilinpäätösten informaatiosisältö pysyi siten melko lailla muuttumattomana. Resurssit lienee kohdistettukin pikemminkin taloudellisen tiedon tuottamiseen ja liitetietoinformaatioon kuin pohdintaan siitä, mitä nimenomaisia tietoja tilinpäätöksistä voidaan jättää pois. Varsin monessa paikassa myös terminologia oli jäänyt vastaamaan vanhaa lainsäädäntöä.

Erityistä huomiota lähipiirin seurantaan ja raportointiin

Liitetietotositteiden ja kirjanpitokirjoista laadittavien luetteloiden lisäksi erityisesti lähipiirin seuranta ja raportointi tulee jatkossakin edellyttämään kirjanpitovelvollisilta panostuksia. Siinä korostuvat erityisesti lähipiiritapahtumien seurantajärjestelyt ja lähipiirin määrittely.

Tulevana vuonna monessa yhteisössä tuleekin kiinnittää erityistä huomiota kirjanpidon järjestelyissä näihin tietyllä tavalla varsinaisen pääkirjanpidon ulkopuolella seurattaviin tapahtumiin. Tai yritysten tulee luoda seurajärjestelyt suoraan kirjanpitotasoille.

Konsernitilinpäätökset vähenivät – uusi yleisohje vaikuttaa raportointivelvoitteisiin

Uudet kokorajat nostivat konsernitilinpäätösten laatimisvelvoitteiden rajoja. Lisäksi lakimuutoksen yhteydessä osakeyhtiölakiin tehdyt muutokset helpottivat ja vähensivät konsernitilinpäätösten esittämistä pienissä konserneissa. Uuden Kirjanpitolautakunnan yleisohjeen mukaisesti konsernitilinpäätösten sisältöön ja laajuuteen voidaan odottaa muutoksia myös tulevaisuudessa.

Pienen konsernin emoyhtiön on kuitenkin edelleen sallittua laatia konsernitilinpäätös ja joissakin tapauksissa sen vapaaehtoinen laatiminen on edelleenkin varsin mielekästä. Erityisesti konsernitilinpäätöksen laatimista on suositeltava harkita tilanteissa, joissa lakisääteiset rajat ovat lähellä tai niiden ennustetaan lähitulevaisuudessa täyttyvän. Tämä vähentää jälkikäteistä ja vanhoihin tilikausiin kohdistuvaa työmäärää.

Lisäksi konsernitilinpäätös antaa monessa tapauksessa tilinpäätöksen käyttäjille paremman kuvan konsernikokonaisuuden taloudellisesta tilanteesta ja asemasta kuin pelkät erillistilinpäätökset.  Vapaaehtoisen laatimisen lisäksi on toki edelleen huomioitava, että esimerkiksi rahoittajat saattavat edellyttää konsernilukujen laatimista ja niiden tilintarkastamista, vaikka kirjanpitolainsäädäntö ei sitä lakiperusteisesti edellyttäisikään.

Taloudellisessa raportoinnissa huomioitava muutokset johdannaisten käsittelyssä ja liitetietovaatimuksissa

Uudistetun kirjanpitolainsäädännön lisäksi tilinpäätösten laadintaan sekä kirjanpitovelvollisen toiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan vaikutti Kirjanpitolautakunnan joulukuussa antama lausunto suojauslaskennasta ja koronvaihtosopimusten käsittelystä. Lausunnon seurauksena johdannaisiin liittyvä kirjanpidollinen mielenkiinto kasvoi varsin merkittävästi aikaisemmasta.

Aikaisemmin taseen ulkopuolisina vastuina esitettyjä johdonnaisia kirjattiin tilinpäätöksiin tulosvaikutteisesti aiempaa enemmän. Johdannaisten käsittelyyn liittyvä uudistettu tulkinta lisääkin jatkossa johdonnaissopimusten arviointia, kirjanpidollista tulkintaa sekä liitetiedoissa esitettäviä tietoja.

Myös IFRS-periaatteiden mukaisen suojauslaskennan ja kirjanpitolain 5:2a §:n mukaisten edellytysten voidaan olettaa tulevaisuudessa lisääntyvän. Erityisesti jos halutaan välttää johdannaisten mahdollisesti aiheuttavat tulosvaikutukset.

KHT Miika Karkulahti on toiminut tilintarkastuksen tehtävissä KPMG Oy:n palveluksessa vuodesta 2001. Myös kouluttajana toimivalla Miikalla on laaja-alainen kokemus eri kokoisten ja eri toimialoilla toimivien yhteisöjen tilintarkastuksista ja erityyppisistä kirjanpidollisista kysymyksistä.