Odotettavissa olevat luottotappiot – taidetta vai taloudellista raportointia?

Jaakko Meronen: Uudistettu rahoitusinstrumenttistandardi IFRS 9 - Rahoitusinstrumentit astui voimaan 1.1.2018.

Jaakko Meronen, KHT, Rahoitusinstrumenttiasiantuntija, Deloitte Oy

Uudistettu rahoitusinstrumenttistandardi IFRS 9 – Rahoitusinstrumentit astui voimaan 1.1.2018. Yhteisöt ovat selvittäneet standardin vaikutuksia tilinpäätökseensä kuumeisesti vuoden 2017 aikana, ja maaliskuun 2018 osavuosikatsauksien julkistusten myötä vaikutukset alkavat tulla viimeistään kunnolla ilmi.

Standardin ehkä keskeisin ja eniten keskustelua herättänyt muutos – rahoitusinstrumenttien luokittelu- ja suojauslaskentasäännösten lisäksi – on uusi arvonalentumismalli. Uuden käytännön mukaisesti nyt siirrytään odotettavissa olevien luottotappioiden kirjaamiseen toteutuneiden luottotappioiden kirjaamisen sijasta. Uusi arvonalentumismalli koskee mm. suurinta osaa lainasaamisista, myyntisaamisia, tiettyjä taseen ulkopuolisia vastuita sekä leasing-saamisia.

Uudistetun arvonalentumismallin myötä IFRS-laskentakäytäntö saatetaan paremmin linjaan pankkien riskienhallinnassa jo käytössä olleen Basel-säännöksiin perustuvan mallin kanssa, joskaan mallit eivät ole keskenään identtiset. Huolimatta siitä, että standardin uudistustarve on lähtöisin rahoitussektorilta, se koskettaa kaikkia muitakin IFRS-standardien mukaan raportoivia yhteisöjä.

Intuitiivisesti ajateltuna uudistetulla mallilla on erittäin vahva perusta, sillä varsinkin rahoituslaitokset kykenevät usein ennakoimaan luottoriskin nousun jo ennen ensimmäistäkään maksutapahtuman laiminlyöntiä. Tämä luottoriskin kasvu tuodaan nyt etupainotteisesti näkyväksi lukujen muodossa tilinpäätöksen käyttäjälle. Uudistuksen odotetaan parantavan yritysten antamia tietoja taseen sisällään pitämästä todellisesta luottoriskistä ja siten palvelevan tilinpäätöksen käyttäjiä entistä paremmin.

Kuten yleensä, malliin liittyy monia soveltamishaasteita. Odotettavissa olevat luottotappiot muodostavat tilinpäätökseen uuden harkinnanvaraisen erän, eikä niiden määrittäminen ole helppo tehtävä edes siinä tapauksessa, että dataa on saatavilla riittävästi ja mallin soveltajalla riittävän laaja ymmärrys aiheesta. Kokemukseni mukaan erityisesti mallin vaatima tulevaisuuteen suuntautuvan informaation huomioiminen koetaan laajalti haasteelliseksi. Myös liitetietovaatimukset herättävät paljon kysymyksiä.

Kuten uuden laskentastandardin käyttöönotossa on tyypillistä, markkinakäytännöt varmasti vakiintuvat tulevien vuosien aikana, ja yhteisöt löytävät itselleen parhaiten toimivat prosessit standardin vaatimuksiin vastaamiseksi. Keskeinen osa parhaiden käytäntöjen muodostamisessa on myös tiedon jakamisella, jossa koulutustilaisuuksilla on oma tärkeä roolinsa.

Lisää samasta aiheesta

Blogit

ESG-koulutukset: missä järjestyksessä ne suoritetaan Rajaton-koulutuspalvelussa?

Miten ja mitkä ESG-koulutukset kannattaa käydä läpi Rajattomassa? Kestävyysraportoinnin aloittaminen on monissa yrityksissä ajankohtaista ja […]
Lue lisää
Blogit

Sähköisen taloushallinnon datan hyödyntäminen pk-yritysten tilintarkastuksissa

Tietojärjestelmät kehittyvät – pysytkö mukana? Viime vuosien aikana erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten taloushallinnon sähköistyminen […]
Lue lisää
Blogit

Kirjanpidon tietopalvelu – kunnan ja kuntayhtymän kirjanpito

Säännöllisesti päivittyvä ja käytännönläheinen Kirjanpidon tietopalvelu on loistava apuväline jokaiselle kirjanpidon ja tilinpäätöksen parissa toimivalle. […]
Lue lisää

Lisää samasta aiheesta

Poimintoja ST-Akatemian tuotteista ja palveluista

Scroll to Top