Rakentamisen käännetty arvonlisäverovelvollisuus – tunnistatko soveltumisen ja vaikutukset?

Hanna Huhtala, arvonlisäveroasiantuntija, KPMG Oy Ab

Rakentamisen käännetty arvonlisäverovelvollisuus tuli voimaan 1.4.2011. Muutos aiheutti runsaasti kysymyksiä erityisesti rakennusalan yritysten keskuudessa. Aiheesta on saatu jonkin verran oikeuskäytäntöä, mutta muutoin muutoksen voimaantulon jälkeen on ollut varsin hiljaista. Uusi 1.1.2017 voimaan tullut kiinteistön määritelmä ei myöskään aiheuttanut muutoksia käännetyn verovelvollisuuden soveltamisalaan lukuun ottamatta Verohallinnon kiinteistön määritelmää koskevassaan ohjeessa mainitsemaa kannanmuutosta kouluparakkeihin liittyen. Rakentamisen käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden soveltaminen on siis selvä juttu. Vai onko?

Tärkeää on, että jokainen yritys tunnistaa oman asemansa rakentamispalveluiden myyjänä ja ostajana ja ymmärtää tämän merkityksen koko toiminnan näkökulmasta.

Rakentamisen käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden soveltamiseen sisältyy muutamia harhaluuloja ja kipukohtia, jotka pahimmassa tapauksessa johtavat siihen, että osapuolet eivät tiedosta käännetyn verovelvollisuuden soveltumista. Kuka silloin vastaa arvonlisäverosta ja kenen riski tämä on?

Totta vai harhaluulo: rakentamispalveluiden käännetyn verovelvollisuuden soveltaminen koskee vain rakennusalan yrityksiä

Usein ajatellaan, että rakentamispalveluiden käännetyn verovelvollisuuden soveltaminen koskee vain rakennusalan yrityksiä. Väärin. Käännetyn verovelvollisuuden soveltaminen ei esimerkiksi aseta edellytyksiä palvelun myyjälle tai myyjän toimialalle. Näin ollen yhteenkin yksittäiseen ja satunnaiseen rakentamispalvelun myyntiin voi tulla sovellettavaksi käännetty verovelvollisuus, jos ostajana on säännöksessä tarkoitettu rakennustoiminnan harjoittaja tai välimies.

Verohallinto toteaakin rakentamispalveluiden käännettyä verovelvollisuutta koskevassa ohjeessaan, että myyjän tulee asiaan kuuluvaa huolellisuutta noudattaen selvittää rakentamispalvelun ostajan asema. On kuitenkin huomioitava, että veron määrään liittyvä riski on ennen kaikkea ostajalla, jos ostaja vähentää laskun aiheetta sisältämän (avoimen) arvonlisäveron. Pahimmassa tapauksessa yritys suorittaa esimerkiksi ison kiinteistöinvestoinnin ja vähentää rakentamispalveluiden ostolaskujen sisältämän (avoimen) arvonlisäveron tunnistamatta omaa asemaansa ja sitä, että laskujen olisi tullut olla käännetyn verovelvollisuuden nojalla ilman arvonlisäveroa.

Tunnista asema rakentamispalvelun ostajana ja myyjänä

Erityisen tärkeää onkin, että yritys tunnistaa oman asemansa rakentamispalvelun ostajana. Edelleenkään toimialalla ei ole merkitystä tätä asemaa ratkaistaessa. Esimerkiksi koulutustoimintaa harjoittavan yrityksen voi olla vaikeaa mieltää kuuluvansa rakentamisen käännetyn verovelvollisuuden piiriin, jos yritys perii vastiketta eli myy ulkopuolisille tahoille rakennusalan opiskelijoiden oppilastyönä suorittamia rakentamispalveluita muutoin kuin satunnaisesti.

Korkein hallinto-oikeus puolestaan on katsonut 27.6.2013 antamassaan ratkaisussa (T 2164) lämpölaitoslaitteita ja -komponentteja suojarakennuksineen myyvän yrityksen harjoittavan säännöllisesti rakentamispalvelujen myyntiä huolimatta siitä, että yrityksen myyntilaskutuksen yhteydessä tällaisia kokonaistoimituksia ei verotettu osaksikaan rakentamispalveluiden myyntinä. Myyntiin sisältyi kiinteistönä pidettävä suojarakennelma, jonka rakentaminen yksittäisenä myyntiä on rakentamispalvelun myyntiä, ja tämän vuoksi myyjän omiin rakentamispalvelujen ostoihin tuli korkeimman hallinto-oikeuden mukaan soveltaa käännettyä verovelvollisuutta.

Jos yrityksellä on rakentamispalveluiden ostajan asema, on tärkeää myös huomata, että tällöin kaikkiin rakentamispalveluostoihin on sovellettava käännettyä verovelvollisuutta. Sillä ei ole merkitystä, onko hankinta tehty esimerkiksi edelleenmyyntiä varten vai onko kyse esimerkiksi omien toimitilojen remontoinnista. Ostosta on joka tapauksessa suoritettava arvonlisäveroa käännetyn verovelvollisuuden nojalla ja ostolaskut on siten vaadittava toimittajalta ilman arvonlisäveroa.

Käännetyn verovelvollisuuden soveltumisen voi varmistaa Verohallinnolta

Edellä on vain muutamia esimerkkejä rakentamisen käännettyyn verovelvollisuuteen liittyvistä kipukohdista ja harhaluuloista. Tärkeää on, että jokainen yritys tunnistaa oman asemansa rakentamispalveluiden myyjänä ja ostajana ja ymmärtää tämän merkityksen koko toiminnan näkökulmasta. Tarvittaessa käännetyn verovelvollisuuden soveltuminen ja oma asema on suositeltavaa varmistaa Verohallinnolta kirjallisesti.