Säätiölaki – mitä hyvää ja mitä haasteita?

Johanna Perälä: Säätiölaki tuli voimaan vuosi sitten 1.12.2015. Laki oli kokonaisuudistus ja muutti säätiölainsäädäntöä merkittävästi.

Johanna Perälä

Säätiölaki tuli voimaan vuosi sitten 1.12.2015. Laki oli kokonaisuudistus ja muutti säätiölainsäädäntöä merkittävästi. Uudistuksessa on niin haasteensa kuin positiiviset puolensa.

Lähipiirikäsite tuo haasteita

Käytännön haasteet ovat liittyneet erityisesti lähipiirikäsitteeseen, kuten etukäteen arvioitiinkin. Lähipiirikäsite on erittäin laaja: puhutaan suppeasta lähipiiristä ja laajasta lähipiiristä. Säätiön ja suppean lähipiirin välillä tehdyt toimet on raportoitava säätiön toimintakertomuksessa. Laajaa lähipiirikäsitettä tarvitaan arvioitaessa vahingonkorvausvelvollisuutta sekä säätiön tarkoituspykälää.

On positiivista, että säätiölaki on kannustanut sellaisia säätiöitä laatimaansijoitussuunnitelman, joilla ei ole aiemmin ollut sellaista.

Erityisen vaikeaksi on osoittautunut perustajaan liittyvän lähipiirin tunnistaminen. Perustamisesta on usein vuosikymmeniä, perustajia voi olla lukuisia eikä heihin ole enää mitään kontaktia. Vaikeaa on myös tunnistaa laajaan lähipiiriin kuuluvat sukulaiset. Käsite on niin laaja, että siihen saattaa kuulua ihmisiä, joita ei tunneta.

Positiivista lähipiirikeskustelussa on, että:

  • lähipiiritapahtumista ylipäätään keskustellaan
  • lähipiiritapahtumiin liittyvä problematiikka on tunnistettu
  • lähipiiriliiketapahtumien dokumentointiin on kiinnitetty aikaisempaa enemmän huomiota.

Sääntöuudistukset ryhdittävät toimintaa

Uusi säätiölaki on kannustanut säätiöitä tarkistamaan sääntöjään. Huomion kohteena on ollut erityisesti säätiön hyvä hallinto ja määräykset säätiön operatiivisesta johtajasta (toiminnanjohtaja/toimitusjohtaja), hallituksen jäsenten määrästä, hallituksen jäsenten rotaatiosta, ikärakenteesta sekä muun muassa hallituksen jäsenten nimittämisestä. Useat säätiöt ovat laatineet hallitukselle työjärjestyksen, joka ryhdittää hallituksen toimintaa.

On positiivista, että säätiölaki on kannustanut sellaisia säätiöitä laatimaan sijoitussuunnitelman, joilla ei ole aiemmin ollut sellaista. Liiketoimintasuunnitelman laatimisessa lienee kuitenkin edelleen haasteita.

Useat säätiöt haluaisivat myös muuttaa säätiön tarkoituspykälää vastaamaan nykyaikaa. Tämä voisi olla tarpeen esimerkiksi tarkoituspykälän sisältävän tautimäärityksen muututtua tai sosiaalisen ympäristön muututtua. Nähtäväksi jää, miten PRH suhtautuu näihin muutoksiin.

Lisää samasta aiheesta

Blogit

ESG-koulutukset: missä järjestyksessä ne suoritetaan Rajaton-koulutuspalvelussa?

Miten ja mitkä ESG-koulutukset kannattaa käydä läpi Rajattomassa? Kestävyysraportoinnin aloittaminen on monissa yrityksissä ajankohtaista ja […]
Lue lisää
Blogit

Sähköisen taloushallinnon datan hyödyntäminen pk-yritysten tilintarkastuksissa

Tietojärjestelmät kehittyvät – pysytkö mukana? Viime vuosien aikana erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten taloushallinnon sähköistyminen […]
Lue lisää
Blogit

Kirjanpidon tietopalvelu – kunnan ja kuntayhtymän kirjanpito

Säännöllisesti päivittyvä ja käytännönläheinen Kirjanpidon tietopalvelu on loistava apuväline jokaiselle kirjanpidon ja tilinpäätöksen parissa toimivalle. […]
Lue lisää

Lisää samasta aiheesta

Poimintoja ST-Akatemian tuotteista ja palveluista

Scroll to Top