
Vastuut, ulkopuoliset järjestelyt ja muut hankalat liitetiedot
Liitetiedot ovat suomalaisissa, muiden kuin pörssiyritysten, tilinpäätöksissä aina olleet niukat, mutta vaatimattomat. Suomen yrityskentässä suurin […]
ESGpalvelu kokoaa yhteen kestävyysraportoinnissa ja vastuullisuudessa tarvittavan tiedon.
Säännöllisesti päivittyvä tietopalvelu jokaiselle osakeyhtiön tilinpäätöksen parissa toimivalle.
Samuli Perälä, KHT, PwC
Joulukuun alusta voimaan tuleva uusi säätiölaki aiheuttaa muutoksia säätiöiden tilinpäätöksiin ja toimintakertomuksiin jo kuluvana vuotena. Uuden lain määräykset konsernitilinpäätöksen laatimisesta sekä toimintakertomuksessa annettavista tiedoista tulevat voimaan jo 1.1.2015 tai sen jälkeen alkavalta tilikaudelta. Kaikkien emosäätiöiden on laadittava konsernitilinpäätös ja toimintakertomuksessa on kerrottava lähipiiritapahtumista.
Konsernin emosäätiön on uuden lain mukaan laadittava konsernitilinpäätös, eli kirjanpitolain huojennussäännökset eivät siis enää jatkossa koske säätiöitä.
Vuoden 2012 säätiökyselyn perusteella valtaosa säätiökonserneista ei ole aiemmin laatinut konsernitilinpäätöstä, ja tämä voi tuoda haasteita ainakin ensimmäisen vuoden konsernitilinpäätöksen laadintaan. Esimerkiksi hankintamenolaskelmien laatiminen takautuvasti voi osoittautua haasteelliseksi.
Uuden säätiölain esitöiden mukaan konsernitilinpäätös mm. tuo läpinäkyvyyttä säätiön varsinaisen toiminnan, sen varojen sijoittamisen ja säätiön harjoittaman liiketoiminnan tehokkuuden arviointiin sekä siihen, kuinka säätiö on onnistunut säätiön tarkoituksen toteuttamisessa. Tärkein kriteeri konsernitilinpäätöksen laatimiselle lienee kuitenkin se, että säätiön tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta saadaan oikea kokonaiskuva säätiön toiminnasta, toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.
Konsernitilinpäätökseen sisällytetään kaikki säätiökonserniin kuuluvat yhteisöt, ellei niiden yhdisteleminen ole tarpeetonta oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi säätiön toiminnasta ja taloudellisesta asemasta. Oikeiden ja riittävien tietojen vaatimusta tulkitaan nimenomaisesti säätiölain tavoitteiden kannalta. Kyseistä poikkeusmahdollisuutta onkin tulkittava erittäin suppeasti, ja lähtökohtaisesti kaikkien konsernin emosäätiönä toimivien säätiöiden tulee laatia konsernitilinpäätös ja sisällyttää siihen kaikki tytäryritykset ja osakkuusyhtiöt. Jos tästä perussäännöstä poiketaan, tulee asia perustella säätiön tilinpäätöksessä. Säätiön hallituksen vastuulla on arvioida, voidaanko edellä mainittua poikkeusmahdollisuutta soveltaa.
Säätiön on laadittava toimintakertomus, joka kattaa koko säätiökonsernin. Toimintakertomuksen sisältövaatimukset tulevat sekä kirjanpitolaista että säätiölaista.
Säätiölain mukaan toimintakertomuksessa on selostettava, millä tavoin säätiö on toiminut tarkoituksensa toteuttamiseksi. Vaatimus poikkeaa kirjanpitolain edellyttämästä olennaisten tapahtumien kuvauksesta siten, että kirjanpitolain mukaiset toimintakertomustiedot kohdistuvat lähtökohtaisesti taloudelliseen tulokseen ja taseasemaan. Säätiön tulisi siis olennaisten tapahtumien lisäksi arvioida sitä, miten näillä tapahtumilla toteutettiin säätiön tarkoitusta.
Toimintakertomuksessa on jatkossa ilmoitettava tiedot säätiön lähipiirille annetuista avustuksista ja muista vastikkeettomista taloudellisista eduista sekä muista säätiön ja lähipiirin välisistä taloudellisista toimista. Toimintakertomuksessa esitettävät lähipiiritiedot voivat säätiöstä riippuen koskea hyvinkin laajaa joukkoa. Lain mukaan esimerkiksi säätiön tytäryhteisön tilintarkastajan puolison lapsen omistama osakeyhtiö kuuluu säätiön lähipiiriin. Vaikka säätiölaki ei velvoita erillisen lähipiirirekisterin laatimista, säätiöiden on suositeltavaa laatia selvitys lähipiiristään varmistaakseen lähipiiritapahtumien luotettavan seurannan. Lähipiiritoimien laajuus ja luonne loppukädessä määrittelee sen, minkälaisia muita kontrollitoimenpiteitä lähipiiritapahtumien seuranta edellyttää.
Lain mukaan säätiön toimintakertomuksessa on lisäksi annettava selostus, jos säätiö on hankkinut määräysvallan toisesta kirjanpitovelvollisesta, ollut osallisena sulautumiseen tai sen sääntöjä on muutettu tilikaudella.
Lisää si Arvonmääritysten merkitys yritystoiminnassa tuntuu vain jatkavan kasvuaan. Omassa työssäni PwC:llä tarve määrittää arvo […]
Timo Partanen: Vaikka osakeyhtiön veroilmoitus perustuukin pitkälti yhtiön tilinpäätökseen, on verotuksen ja kirjanpidon välillä lukuisia eroja, jotka on osattava huomioida veroilmoitusta laadittaessa.
Riitta Laine: Mitkä tekijät kasvattavat tilintarkastukseen kuluvaa aikaa? Tilintarkastukseen käytetty aika vaikuttaa hintaan.
Liitetiedot ovat suomalaisissa, muiden kuin pörssiyritysten, tilinpäätöksissä aina olleet niukat, mutta vaatimattomat. Suomen yrityskentässä suurin […]
Yritysvastuu ja siihen liittyvä olennaisuus riippuu yrityksestä, toimialasta, toimintaympäristöstä ja ajasta jossa olemme. Olennaisuusarviointi tuo […]
Yrityksiltä edellytettävän ilmastonmuutokseen liittyvän tiedon ja raportoinnin määrä kasvaa voimakkaasti lähivuosina. Lisääntyvän lainsäädännön lisäksi erityisesti […]
Onko yrityksesi kiinnostunut koulutuksesta?
Pe 22.9.2023 klo 9.00-12.00
Rakennamme luottamusta. Tahdomme kehittää taloudellista raportointia ja sinun sekä muiden talouden ammattilaisten osaamista.