Säätiölaki tuo uusia vaatimuksia tilinpäätöksen laadintaan ja toimintakertomukseen

Samuli Perälä, KHT, PwC

Joulukuun alusta voimaan tuleva uusi säätiölaki aiheuttaa muutoksia säätiöiden tilinpäätöksiin ja toimintakertomuksiin jo kuluvana vuotena. Uuden lain määräykset konsernitilinpäätöksen laatimisesta sekä toimintakertomuksessa annettavista tiedoista tulevat voimaan jo 1.1.2015 tai sen jälkeen alkavalta tilikaudelta. Kaikkien emosäätiöiden on laadittava konsernitilinpäätös ja toimintakertomuksessa on kerrottava lähipiiritapahtumista.

Kaikkien säätiökonsernien on laadittava konsernitilinpäätös

Konsernin emosäätiön on uuden lain mukaan laadittava konsernitilinpäätös, eli kirjanpitolain huojennussäännökset eivät siis enää jatkossa koske säätiöitä.

Vuoden 2012 säätiökyselyn perusteella valtaosa säätiökonserneista ei ole aiemmin laatinut konsernitilinpäätöstä, ja tämä voi tuoda haasteita ainakin ensimmäisen vuoden konsernitilinpäätöksen laadintaan. Esimerkiksi hankintamenolaskelmien laatiminen takautuvasti voi osoittautua haasteelliseksi.

Uuden säätiölain esitöiden mukaan konsernitilinpäätös mm. tuo läpinäkyvyyttä säätiön varsinaisen toiminnan, sen varojen sijoittamisen ja säätiön harjoittaman liiketoiminnan tehokkuuden arviointiin sekä siihen, kuinka säätiö on onnistunut säätiön tarkoituksen toteuttamisessa. Tärkein kriteeri konsernitilinpäätöksen laatimiselle lienee kuitenkin se, että säätiön tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta saadaan oikea kokonaiskuva säätiön toiminnasta, toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.

Konsernitilinpäätökseen sisällytetään kaikki säätiökonserniin kuuluvat yhteisöt, ellei niiden yhdisteleminen ole tarpeetonta oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi säätiön toiminnasta ja taloudellisesta asemasta. Oikeiden ja riittävien tietojen vaatimusta tulkitaan nimenomaisesti säätiölain tavoitteiden kannalta. Kyseistä poikkeusmahdollisuutta onkin tulkittava erittäin suppeasti, ja lähtökohtaisesti kaikkien konsernin emosäätiönä toimivien säätiöiden tulee laatia konsernitilinpäätös ja sisällyttää siihen kaikki tytäryritykset ja osakkuusyhtiöt. Jos tästä perussäännöstä poiketaan, tulee asia perustella säätiön tilinpäätöksessä. Säätiön hallituksen vastuulla on arvioida, voidaanko edellä mainittua poikkeusmahdollisuutta soveltaa.

Miten säätiö on toteuttanut tarkoitustaan?Toimintakertomusvaatimukset tarkentuvat uuden lain myötä

Säätiön on laadittava toimintakertomus, joka kattaa koko säätiökonsernin. Toimintakertomuksen sisältövaatimukset tulevat sekä kirjanpitolaista että säätiölaista.

Säätiölain mukaan toimintakertomuksessa on selostettava, millä tavoin säätiö on toiminut tarkoituksensa toteuttamiseksi. Vaatimus poikkeaa kirjanpitolain edellyttämästä olennaisten tapahtumien kuvauksesta siten, että kirjanpitolain mukaiset toimintakertomustiedot kohdistuvat lähtökohtaisesti taloudelliseen tulokseen ja taseasemaan. Säätiön tulisi siis olennaisten tapahtumien lisäksi arvioida sitä, miten näillä tapahtumilla toteutettiin säätiön tarkoitusta.

Toimintakertomuksessa on jatkossa ilmoitettava tiedot säätiön lähipiirille annetuista avustuksista ja muista vastikkeettomista taloudellisista eduista sekä muista säätiön ja lähipiirin välisistä taloudellisista toimista. Toimintakertomuksessa esitettävät lähipiiritiedot voivat säätiöstä riippuen koskea hyvinkin laajaa joukkoa. Lain mukaan esimerkiksi säätiön tytäryhteisön tilintarkastajan puolison lapsen omistama osakeyhtiö kuuluu säätiön lähipiiriin. Vaikka säätiölaki ei velvoita erillisen lähipiirirekisterin laatimista, säätiöiden on suositeltavaa laatia selvitys lähipiiristään varmistaakseen lähipiiritapahtumien luotettavan seurannan. Lähipiiritoimien laajuus ja luonne loppukädessä määrittelee sen, minkälaisia muita kontrollitoimenpiteitä lähipiiritapahtumien seuranta edellyttää.

Lain mukaan säätiön toimintakertomuksessa on lisäksi annettava selostus, jos säätiö on hankkinut määräysvallan toisesta kirjanpitovelvollisesta, ollut osallisena sulautumiseen tai sen sääntöjä on muutettu tilikaudella.