Sukupolvenvaihdoshuojennukset verotuksessa

Torsti Lakari, asianajaja, VT, KTM

Sukupolvenvaihdokseen voi saada huojennuksen niin luovuttajan kuin luovutuksensaajankin verotuksessa. Erityisesti luovutuksensaajan huojennuksiin liittyy seikkoja, joista on oltava perillä jo etukäteen, jotta mahdollisuutta huojennuksen saamiseen ei menetetä.

Luovuttaja voi saada verohuojennusta

Mikäli yritys luovutetaan vastikkeellisesti, on kyseessä kauppa. Kauppahinta voi vastata yrityksen käypää arvoa tai alittaa sen.

Lähtökohtana on, että luovutusvoitoista menee veroa. Sukupolvenvaihdoksiin liittyvien huojennussäännösten avulla myyjä voi tietyin edellytyksin välttyä luovutusvoiton verolta.

Verovapaa luovutus edellyttää, että yritys on omistettu riittävän kauan ennen myyntiä, yritystoiminnan jatkajan on oltava riittävän läheistä sukua myyjälle ja yrityksestä on luovutettava kerralla riittävän suuri osa. Jatkajan on lisäksi toimittava yrityksessä riittävän kauan kaupan jälkeen. Muutoin luovuttajan saama veroetu kostautuu luovutuksensaajan tuloverotuksessa.

Myyjän luovutusvoittoverovapauden edellytysten täyttyminen voidaan selvittää esimerkiksi käymällä suunnitellun luovutuksen yksityiskohdat läpi veroasiat hallitsevan asianajajan kanssa. Huojennuksen soveltuminen on myös mahdollista varmistaa Verohallinnolta haettavalla tuloverotusta koskevalla ennakkoratkaisulla.

Lahja, perintö ja testamentti – vastikkeettomia saantoja

Vastikkeettomia saantoja ovat lahja, perintö ja testamentti. Niiden yhteydessä voidaan perintö- ja lahjaveroa huojentaa normaalista, mikäli siirtyvänä omaisuutena on yritysvarallisuutta.

Normaalisti lahja- tai perintöverot määrätään lahjan tai perinnön käyvän markkina-arvon mukaan. Kun kyse on liiketoimintaa harjoittavan osakeyhtiön osakkeista ja kaikki perintö- ja lahjaverolain mukaisen sukupolvenvaihdoshuojennuksen edellytykset täyttyvät, lahjaverotuksen pohjaksi otetaan 40 % osakkeiden verotuksessa vahvistetusta vertailuarvosta.

Esimerkiksi jos osakkeen käypä arvo on 1000 ja vertailuarvo 100, määrätään lahjaverot arvosta 40 % x 100 = 40. Ilman huojennusta lahjaverotuksen pohjana olisi arvo 1000. Huojennusetu on toisin sanoen sitä suurempi, mitä isompi on ero osakkeiden käyvän arvon ja vertailuarvon välillä.

Huojennuksen saaminen edellyttää, että veronalaiseen perintöön tai lahjaan sisältyy yritys tai sen osa. Riittävä osa on vähintään yksi kymmenesosa yrityksen omistamiseen oikeuttavista osakkeista tai osuuksista. Huojennuksen saajan on jatkettava yritystoimintaa perintönä tai lahjana saadussa yrityksessä. Tämä edellyttää yleensä konkreettista työskentelyä tai hallintoelimen jäsenyyttä. Luovuttajan ja jatkajan ei tarvitse olla sukua toisilleen.

Luovutuksen kohteena olevan yrityksen tulee olla tuloverotuksessa verotettu elinkeinoverolain mukaan, jotta kyse olisi elinkeinotoiminnasta, jota voidaan jatkaa. Oikeus- ja verotuskäytännössä on ollut useita tapauksia, joissa on arvioitu sitä, onko luovutuksen kohteena oleva yhtiö huojennussäännöksen piirissä.

Vähänkin epävarmoissa tilanteissa on suositeltavaa hakea perintö- ja lahjaverotusta koskeva ennakkoratkaisu sen selvittämiseksi, voidaanko verohuojennus saada. Huojennusedun rahallinen merkitys on usein kymmeniä tuhansia euroja.

Asianajaja Torsti Lakarilla on yli 15 vuoden kokemus KHT-yhteisöjen ja asianajotoimistojen vero-osastoilta sekä Veronmaksajain Keskusliitosta. Hän on perehtynyt erityisesti yritysrakenteen järjestelyihin, yritysten sukupolvenvaihdoksiin ja muihin omistajanvaihdoksiin sekä yleishyödyllisten yhteisöjen verotukseen.

Torsti Lakari on toinen kirjoittaja helmikuussa 2016 ilmestyvässä Käytännön Sukupolvenvaihdos -teoksessa.