Vapaaehtoisen konsernitilinpäätöksen merkitys kasvaa pienkonserneissa

Lauri Mäki, toimitusjohtaja, KHT, Hill Audit Oy

Konserni muodostaa taloudellisen kokonaisuuden, jossa emoyrityksellä on määräysvalta. Emoyrityksen laatiman konsernitilinpäätöksen ensisijaisena tavoitteena on antaa oikea ja riittävä kuva konsernin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta siten kuin konserniyrityksistä muodostuisi yksi kirjanpitovelvollinen. 

Pienkonsernin ei tarvitse enää laatia konsernitilinpäätöstä

Määräysvalta on konsernisuhteen olennainen tunnusmerkki. Käytännössä määräysvalta merkitsee emoyrityksen mahdollisuutta ohjata konserniin kuuluvien yritysten toimintaa ja päätöksentekoa koko konsernin etua ja tavoitteita silmällä pitäen.

Kirjanpitolakia uudistettiin vuoden 2016 alusta. Ennen uudistusta pienetkin konsernit (rajat 7,3 M€ liikevaihto, tase 3,65 M€, 50 työntekijää; yksi raja sai ylittyä), joiden emoyritys jakoi osinkoa omistajilleen, joutuivat lain mukaan laatimaan konsernitilinpäätöksen. Tähän taloushallinnolliseen taakkaan helpotuksen toi EU:n direktiivi, jonka perusteella kirjanpitolain mukaisia pienkonsernin rajoja muutettiin sekä emoyrityksen osingonjaosta aiheutuva laadintavelvollisuus poistettiin osakeyhtiölaista.

Uudistetussa kirjanpitolaissa pienkonsernilla tarkoitetaan konsernia, joka ylittää sekä päättyneen että sitä välittömästi edeltäneen tilikauden tilinpäätöspäivänä enintään yhden seuraavista kolmesta raja-arvosta:

1) liikevaihto 12,0 M€

2) tase 6,0 M€

3) tilikauden aikana palveluksessa keskimäärin 50 henkilöä.

Raja-arvojen ylittyminen määritellään konserniyritysten yhteenlaskettujen lukujen perusteella emoyhtiön tilinpäätöspäivänä. Kirjanpitolain uudistuksen kanssa samanaikaisesti muutettiin myös osakeyhtiölakia. Lainmuutoksen jälkeen pienkonsernin ei enää tarvitse laatia konsernitilinpäätöstä, jos sen emo jakaa varoja osakkeenomistajalle.

Vapaaehtoinen konsernitilinpäätös suositeltavaa monissa tilanteissa

Pienen konsernin emoyhtiö voi halutessaan laatia konsernitilinpäätöksen. Yritystoiminnassa tuleekin usein eteen tilanteita, joissa vapaaehtoinen laatiminen on hyvin suositeltavaa. Konsernitilinpäätös antaa tilinpäätöksen lukijoille kokonaisnäkemyksen konsernin taloudellisesta toiminnasta. Lukijakuntaan kuuluvat ainakin yhtiön johto, sen omistajat sekä mahdolliset rahoittajat (esim. rahoituslaitokset) ja sijoittajat.

Lisäksi kasvavan liiketoiminnan omaavan emoyhtiön, joka tulevaisuudessa joka tapauksessa laatisi konsernitilinpäätöksen kirjanpitolain sitä edellyttäessä, kannattaa harkita vakavasti sen laatimista.

Tosiasia on, että jo kolmesta toimivasta osakeyhtiöstä muodostuvassa konsernissa yhtiöiden tilinpäätökset eivät yhdessä mahdollista selkeän kuvan saamista konsernin taloudellisesta tilanteesta – missä ollaan ja mihin suuntaan ollaan menossa.

Säätiöiden tilinpäätösvaatimukset kiristyivät

Aivan oma lukunsa tässä kokonaisuudessa ovat säätiöt, joita säätelevää lakia muutettiin vuoden 2015 lopussa. Konsernit, joiden emoyhteisönä toimii säätiö, ovatkin nykyään velvollisia käytännössä aina laatimaan konsernitilinpäätöksen koosta riippumatta. Tämä muutos oli täysin päinvastainen kuin direktiivin tuomat osakeyhtiöitä koskevat helpotukset.

Velvollisuuden kiristämisen taustalla oli säätiölain esitöiden mukaan mm. se, että säätiöillä ei ole omistajia eikä esimerkiksi osakeyhtiön kaltaista omistajavalvontaa. Lakimuutoksen tavoitteeksi mainittiin myös lähipiiriä koskevien rajoitusten noudattamisen edistäminen sekä säätiön toiminnan tehokkuuden arvioinnin parantuminen.

Pääasiallinen syy konsernitilinpäätösvaatimukselle lienee kuitenkin se, että konsernitilinpäätös yleensä parantaa säätiön tilinpäätöksen antamaa kuvaa sen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.

Vapaaehtoisesti laadittuja konsernitilinpäätöksiä tarvitaan jatkossakin

Tilinpäätöksen tärkein tehtävä on antaa lukijalle oikea kuva kohteesta. Tässä konsernitilinpäätöksellä on edelleenkin keskeinen rooli. Jos konsernirakenne on kuitenkin niin yksinkertainen, että konsernista laadittava tilinpäätös ei tuo informatiivista lisäarvoa lukijalle, ei sitä tietenkään missään nimessä kannata laatia. Direktiivilähtöistä kirjanpitolain uudistusta voikin pitää merkittävänä ja oikeana muutoksena turhan työn vähentämiseksi.

Vaikka monet konsernit jäivätkin lain mahdollistamien helpotusten takia konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuuden ulkopuolelle, tarvitsemme edelleen vapaaehtoisesti laadittuja pienkonsernien konsernitilinpäätöksiä monitahoisen päätöksenteon tueksi. Sen vuoksi tarvitsemme myös konsernitilinpäätöksen laatimisen hallitsevia osaajia. Konsernitilinpäätöstaitoiset taloushallinnon ammattilaiset pysyvät alansa huippuina tulevaisuudessakin.  Ja huipuille riittää aina kysyntää.