Yritysjohdon rooli yritysjärjestelyissä – millaisia asioita on syytä pohtia?

Jaakko Luumi ja Kai Soini: Mielikuvat yritysjärjestelyistä liittyvät yleisimmin yritysten tai liiketoimintojen ostamiseen ja myymiseen.

Jaakko Luumi, KHT

Kai Soini, yhtiöoikeuden asiantuntija, KPMG Oy Ab

Mielikuvat yritysjärjestelyistä liittyvät yleisimmin yritysten tai liiketoimintojen ostamiseen ja myymiseen. Yrityskauppojen lisäksi suuri osa yritysjärjestelyistä keskittyy nykyisen yrityskokonaisuuden muuntamiseen liiketoiminnan kannalta tarkoituksenmukaisempaan muotoon. Syitä tällaisiin sisäisiin yritysjärjestelyihin voivat olla esimerkiksi konsernirakenteen yksinkertaistaminen ja päällekkäisten toimintojen karsiminen, erilaisten liiketoimintojen sijoittaminen eri yhtiöihin, yritysmyyntiin valmistautuminen tai sukupolvenvaihdos. Yritysjärjestelyitä voidaan tarvita yrityskokonaisuuden elinkaaren monissa eri vaiheissa ja ne ovat hyviä työkaluja suunniteltaessa toimintaa pitkäjänteisesti jatkuvasti muuttuvassa maailmassa.

Yritysjärjestelyjen suunnittelun lähtökohdat

Lähtökohtana tulee aina olla yrityksen operatiivinen tarve ja järjestelyjen tulisi aina tukea tavalla tai toisella yrityksen ydinliiketoimintaa. Kun tarve järjestelylle todetaan ja päätöstä aletaan valmistella, on tärkeää selvittää järjestelyn verotukselliset, juridiset ja kirjanpidolliset vaikutukset. Jokainen järjestely on yksilöllinen, minkä vuoksi on tärkeää tunnistaa ja ymmärtää erilaiset vaihtoehdot tavoiteltuun lopputulokseen pääsemiseksi. Yrityskauppoihin liittyen törmää usein yleisinä totuuksina pidettyihin olettamuksiin, joiden mukaan myyjän kannattaa toteuttaa järjestely osakekauppana ja ostajan liiketoimintakauppana. Näin voi olla, mutta usein järjestelyjä suunniteltaessa voi tulla vastaan myös muita näkökohtia, jotka tukevat toisenlaista käsittelymallia. Mikäli järjestelyn suunnittelua ja verovaikutusten selvittämistä ei tehdä huolellisesti, voi tästä aiheutua myöhemmin merkittäviä kustannuksia järjestelyyn liittyville yhtiöille.

Yritysjohdon kannattaa käyttää riittävästi aikaa järjestelyn kannalta olennaisten kysymysten arvioinnille:
  • Tukeeko suunniteltu järjestely liiketoimintaamme?
  • Mitkä ovat järjestelyn lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutukset yhtiömme toiminnalle ja kustannusrakenteelle?
  • Pystymmekö tehostamaan organisaatiomme toimintaa järjestelyn avulla?
  • Millaisia riskejä järjestelyn toteuttamiseen liittyy?
  • Olemmeko punninneet erilaisten vaihtoehtojen verovaikutukset riittävän laajasti?
  • Olemmeko selvittäneet riittävässä laajuudessa yrityskaupan kohteeseen liittyviä riskejä ja nykyistä suoritustasoa esimerkiksi due diligence -tarkastuksen avulla?

Mikäli yhtiöllä ei itsellään ole riittävää kokemusta yritysjärjestelyjen toteuttamisesta, voi osaavan ulkopuolisen kumppanin avulla välttyä suurimmilta sudenkuopilta. Kokenut ja osaava liiketoimintajohto pystyy varmasti tekemään arviointinsa perusteella oikeita päätöksiä, mutta myös tällöin ulkopuolisen keskustelukumppanin kanssa asioiden läpikäynti voi nostaa esille huomioitavia asioita ja tuoda tätä kautta lisäinformaatiota johdon päätöksenteon tueksi.

Lue myös: Yritysjärjestelyt: Korostunutta huolellisuutta ketjujärjestelyihin

Uusimmat sisällöt

Lisää samasta aiheesta

Blogit

IFRS 18 – mitä on tulossa ja miten muutokseen kannattaa valmistautua?

IFRS 18 tuo mukanaan merkittäviä muutoksia taloudelliseen raportointiin. Vaikka standardin nimi saattaa kuulostaa tekniseltä, sen ...
Lue lisää
Blogit

AI-agentit taloushallinnossa

Tekoälystä on puhuttu taloushallinnossa jo pitkään, mutta viime aikoina keskustelu on siirtynyt selvästi uudelle tasolle. ...
Lue lisää
Blogit

Taloushallinnon AI – neljä kiinnostavaa käyttökohdetta

Taloushallinnon rooli organisaatioissa on murroksessa. Yhä enemmän dataa, nopeampia päätöksiä ja tiukempia aikatauluja – silti ...
Lue lisää

Lisää samasta aiheesta

Poimintoja ST-Akatemian tuotteista ja palveluista

Shopping Cart
Scroll to Top