BEPS-hankkeen implementointi alkamassa – muuttuuko mikään?

Merja Raunio, Partner, PwC 

Kun OECD aloitti yhdessä G20 maiden kanssa BEPS-hankkeen vuonna 2013, oli se mielestäni iso juttu. Olenkin näiden neljän vuoden aikana kirjoittanut ja puhunut BEPS:stä usein. Muutokseen varautuminen on mielestäni ollut tärkeää, vaikka aika moni epäili, että hankkeesta koskaan tulisi mitään. Harva uskoi, että valtiot pääsisivät yhteisymmärrykseen kansainvälisen verojärjestelmän remontista.

Mikä oikeasti muuttuu?

BEPS-hankkeen implementoimiseksi vuonna 2016 perustettuun Inclusive Frameworkiin on liittynyt yhteensä sata maata, jotka ovat sitoutuneet verolainsäädännössään ja verosopimuksissaan toteuttamaan BEPS-hankkeen minimistandardit. Lisäksi verosopimusmuutosten toteuttamiseksi laaditun monenkeskeisen sopimuksen (ns. multilateraali instrumentti eli MLI) on allekirjoittanut jo 71 maata.

Mutta mikä oikeasti muuttuu? Nuo minimistandardit, joihin sata maata ovat sitoutuneet ovat:

1. Haitallisen verokilpailun estäminen (BEPS toimenpide 5)
2. Verosopimusten väärinkäytön estäminen (BEPS toimenpide 6)
3. Läpinäkyvyyden lisääminen maakohtaisen raportoinnin avulla (BEPS toimenpide 13) ja
4. Riidanratkaisumekanismien tehokkuuden parantaminen (BEPS toimenpide 14).

Minimistandardit vaikuttavat pääosin aika teknisiltä. Haitallisen verokilpailun estämisen kautta jotkut maat ovat muuttaneet verokannustimia koskevaa lainsäädäntöään, mutta esimerkiksi Suomessa ei tällaisia haitallisia verokannustimia ole ollutkaan. Verosopimusten väärinkäyttöä estetään epäämällä verosopimusedut veronkiertotilanteissa, mutta veronkiertohan ei ole aikaisemminkaan ole ollut hyväksyttävää. Maakohtainen raportointi lisää suuryritysten ilmoitusvelvollisuutta, ja riidanratkaisumekanismit asettavat velvollisuuksia veroviranomaisille. Varsinaisen verotettavan tulon määrään tai jakautumiseen eri valtioiden välillä minimistandardeilla on aika vähän vaikutusta.

Monenkeskeisellä sopimuksella – MLI – vaikutuksia konserniyhtiöiden verotukseen

Kansainvälisesti toimivan yrityksen on kuitenkin otettava huomioon, että jotkut maat ovat valinneet MLI:stä enemmän kuin minimistandardit, kuten esimerkiksi kiinteän toimipaikan muodostumista koskevia muutoksia. Vaikka Suomi ei näitä valintoja ole tehnytkään eikä Suomen kanssa solmittuja verosopimuksia tältä osin muuteta, saattaa jossain toisessa maassa olevan konserniyhtiön verotukseen tulla merkittäviä muutoksia. Siten valitettavasti vain aniharva veroasiantuntija voi jättää järkyttävän monimutkaisesti kirjoitetun MLI:n lukematta.

Joka tapauksessa minimistandardien myötä yritysten velvollisuus antaa ja hankkia erilaisia selvityksiä todennäköisesti lisääntyy. Esimerkiksi verosopimuksiin tulevan PPT-lausekkeen mukaan verosopimusetuja ei saa, jos liiketoimen tai  -järjestelyn yhtenä päätavoitteena on ollut verosopimusetujen saaminen.

Herää paljon kysymyksiä. Täytyykö verosopimukseen vetoavan yrityksen erikseen selvittää, että kysymyksessä ei ole väärinkäytöstilanne? Tarvitaanko tästä erillinen todistus esimerkiksi veroviranomaiselta? Minkälainen selvitys tulee toimittaa liikekumppanille, jotta tämä voi ja uskaltaa soveltaa verosopimusta maksamaansa suoritukseen, esimerkiksi toisessa maassa olevalle liikekumppanille maksamaansa rojaltiin?

Merjan aiempi bloggaus siirtohinnoittelusta  >