Kuka päättää yrityksessä tavara- tai palvelumyynnin arvonlisäverokäsittelystä?

Kysymyksellä haluan haastaa yrityksiä miettimään sitä, miten yritysten myyntien arvonlisäverokäsittelystä päätetään ja missä vaiheessa. Olisin sitä mieltä, että yrityksessä esimerkiksi tuotemyyjien ja -päälliköiden tulisi olla arvonlisäverotuksen taitureita, eikä ainoastaan talous- tai hallintohenkilöstön. Usein on jo liian myöhäistä, kun talousosasto saa selvitettäväkseen tehtyihin kauppoihin liittyviä myynti- ja ostolaskuja. Kuulostaako tutulta?

Nostaisin tämän teeman esimerkiksi myyntitilanteisiin, joissa yritys käy kansainvälistä tavara- ja palvelukauppaa. Arvonlisäverotuksessa merkitystä on sillä, minkä maan verosäännöksiä tulee noudattaa ja kumpi, myyjä vai ostaja, on verovelvollinen ja vastaa arvonlisäveroista. Tavara- ja palvelukaupassa säännöt eroavat toisistaan, joten aivan aluksi tulee tunnistaa, mitä myydään eli noudatetaanko tavara- vai palvelukaupan sääntöjä.

Otetaan esimerkiksi tavarakaupan pelisäännöt:

Tavarakaupassa merkitystä on sillä, mitä sovitaan tavaran kuljetuksesta. Jos kuljetus alkaa Suomesta, sovelletaan Suomen sääntöjä. Se, kuka järjestää rajat ylittävän kuljetuksen, vaikuttaa taas siihen, voidaanko laskuttaa ilman Suomen veroa vai ei. On myös ensiarvoisen tärkeää, että myyjäyhtiöllä on oikeanlaiset dokumentit verottoman myynnin todentamiseksi. Jos on sovittu ennakkomaksuista, tulee muistaa, että ennakkomaksuilla on usein sama arvonlisäverokäsittely kuin varsinaisella tavaratoimituksella. Jos verotuspaikka on ulkomailla, tulee huomioida verotuksen rekisteröitymisvelvoitteet hyvissä ajoin.

Tässä kohtaa on hyvä mainita erilaiset koneiden ja laitteiden projektitoimitukset, joiden verotuspaikka on usein laitetoimituksen asennusmaa.  Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että myyjän tulee selvittää laskuttaako myyjä projektitoimituksen asennusmaan arvonlisäverolla vai voiko myyntiin soveltua ns. käännetty verovelvollisuus (ostaja suorittaa myynnin veron myyjän puolesta). Projektitoimituksissa on hyvin yleistä, että jo ostot asennusmaahan laukaisevat rekisteröitymisvelvoitteet asennusmaahan ja saattavat vaikuttaa koko myynnin arvonlisäverokäsittelyyn.

Arvonlisäverotietämystä myyntiprosesseihin

Haastaisin yrityksiä kyseenalaistamaan nykyprosesseja seuraavalla kysymyspatteristolla: Onko yrityksissä mietitty esimerkiksi, minkälaiset ovat yrityksen tarjousprosessit ja sisältävätkö tarjousasiakirjat mitään mainintaa arvonlisäverokäsittelystä? Entä mitä arvonlisäverotusta koskevia lausekkeita kirjoitetaan kauppasopimuksiin? Vastaavatko sopimus ja lasku sitä, miten kauppa toteutui? Poikettiinko kirjallisesta sopimuksesta ja sovitusta toimitustavasta? Tiedetäänkö, kuka osapuoli hoitaa tavarakaupassa kuljetuksen? Jos joudutaan rekisteröitymään ulkomailla, onko ko. hallintokulut huomioitu myynnin hinnoittelussa?

Toivottavasti ainakin viimeinen kysymys herätti. Jos ulkomailla syntyneitä verotukseen liittyviä kuluja ei ole huomioitu tuotemyynnin hinnoittelussa, myynnin kate voi olla mennyttä.

 Piia Ahonen, Arvonlisäveroasiantuntija, EY

Lue myös: Yritysten välisen tavarakaupan pelisäännöt EU:ssa muuttuvat 2022 – missä mennään?

Katso kaikki verotuksen koulutukset Rajaton-koulutuspalvelusta >