Maailman monimutkaisimmat korkorajoitussäännökset – mitä ensi vuonna on luvassa?

Merja Raunio, Senior Advisor, Roschier Asianajotoimisto Oy

Ensi vuoden alusta Suomessa tulee voimaan korkorajoitussäännökset, jotka saattavat olla maailman monimutkaisimmat.

Nettokorkomenojen vähentäminen rajoitetaan 25 prosenttiin ns. verotuksellisesta EBITD:sta, kuten nykyisinkin. Nettokorkojen määritelmään sisällytetään kuitenkin aikaisemmasta poiketen myös rahoituksen hankinnan yhteydessä kertyvät suoritukset. Lisäksi vähennysrajoitukset ulottuvat myös muille kuin etuyhteysosapuolille maksettuihin korkoihin ja kaikkiin tulolähteisiin. Nettokorkomenot voidaan vähentää rajoituksetta, jos niiden määrä on enintään 500 000 euroa, ja muille kuin konserniyhteysosapuolille maksettuja nettokorkoja saadaan aina vähentää 3 milj. euroa.

Osa korkovähennysrajoitusten monimutkaisuudesta aiheutuu direktiivistä, jota lievempiä säännöksiä Suomessa ei voida implementoida. Konserniyhteysosapuolille ja muille kuin konserniyhteysosapuolille maksettavien korkojen erilainen verokohtelu on kuitenkin ihan kotikutoista monimutkaisuutta.

Säännösten monimutkaisuus on lainsäätäjän hyväksymää

Lainsäädännön arviointineuvosto kommentoi säännösten monimutkaisuutta korkovähennysrajoituksia koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta antamassaan lausunnossa toteamalla, että “valittu malli luultavasti lisää sääntelyn hallintaan liittyvää taakkaa yrityksille ja hallinnolle”, mistä syystä voitaisiin harkita yhtä korkovähennysrajaa. Toisin kuitenkin kävi.

Valtiovarainvaliokunta puolsi konserniyhteysosapuolille maksettujen nettokorkomenojen ja muiden nettokorkomenojen erilaista verokäsittelyä todeten, että rajoitukset kohdistuvat harvalukuiseen yritysjoukkoon. Hallituksen esityksessä olevien tietojen mukaan vuonna 2016 noin 700 yrityksellä nettokorkomenot olivat yli 500 000 euroa ja noin 400 yrityksellä yli 500 000 euron nettokorkomenot kertyivät etuyhteysveloista. Säännökset saavat siis olla monimutkaisia, kunhan niiden soveltamispiiri jää riittävän pieneksi.

Käsitehirviöitä

Jatkossa yrityksillä on siis sekä vähennyskelpoisia ja vähennyskelvottomia konserniyhteysosapuolelle suoritettuja nettokorkomenoja että vähennyskelpoisia ja vähennyskelvottomia muille kuin konserniyhteysosapuolille suoritettuja nettokorkomenoja. Syntyneet vähentämättä jäänet konserniyhteysosapuolelle suoritetut nettokorkomenot ja vähentämättä jääneet muille kuin konserniyhteysosapuolille suoritetut nettokorkomenot voidaan vähentää myöhempinä vuosina kunkin verovuoden vähennyskelpoisten korkomenojen määrään saakka. Selkeää, eikö vain?

Hankala tasetesti

Joku vero-oppinut on todennut, että verovelvolliset näyttävät sietävän monimutkaisiakin säännöksiä, jos niissä säädetään lievennyksistä verotukseen. Tämä lausuma soveltuu tasetestiin, joka haluttiin rajoittamaan korkorajoitussäännösten soveltamista, vaikka sen soveltamisen tiedetään olevan työlästä erityisesti direktiiviin perustuvasta vaatimuksesta laatia vertailtavat taseet samoja periaatteita noudattaen.

Kunhan kenenkään verotus ei lievene

Suurin osa korkovähennysrajoitusten monimutkaisuudesta aiheutuu kuitenkin halusta säilyttää rajoitukset jokaisen yksittäisen verovelvollisen kohdalla vähintään nykyisellään. Vaikka uudet säännökset rajoittavat korkojen vähennyskelpoisuutta nykyistä enemmän yleisesti ottaen, yhden 3 milj. euron rajan käyttöönotto olisi voinut lisätä jonkun tai joidenkin yritysten korkovähennyksiä nykyiseen verrattuna. Tätä ei haluttu, eritoten kun lievennys olisi kohdistunut niihin mahdollisiin verosuunnittelijoihin, joiden velat ovat konsernin sisäisiä.

Uusissa EVL 18 a ja 18 b pykälissä on Microsoft Wordin word countin mukaan yhteensä 1223 sanaa ja 10.170 merkkiä ilman välilyöntejä. Korkorajoitussäännöksiä koskevassa hallituksen esityksessä on 115 sivua. Selkeän ja yksinkertaisen verosäännöksen säätäminen ei taida nykyisin olla mahdollista.

Kirjoittaja Merja Raunio on kouluttajana mm. Yritysverotus-videokoulutuspalvelussa.