Moraalikadon vaara pitää tunnistaa

Olavi Ala-Nissilä, kansanedustaja, KHT-tilintarkastajaent. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen

Yhdysvalloissa palovakuutusten myyjät huomasivat kauan sitten, että 100-prosenttisesti vakuutettuja kiinteistöjä alkoi yllättäen tuhoutua tulipaloissa erityisesti silloin, kun kiinteistön markkina-arvo oli valahtanut alle vakuusarvon. Suomessa puhuttiin sahojen lisääntyvistä tulipaloista laskusuhdanteessa.

Kyse oli usein siitä, että riskejä laitettiin toisten piikkiin. Moraali katosi.

Moraalikato (moral hazard) liittyy omavastuun puuttumiseen. Riskejä siirretään muiden kannettavaksi tai yhteisen vastuun piiriin. Moraalikatoa on pidetty yhtenä keskeisimmistä syistä maailmanlaajuiseen finanssikriisiin. Myös erilaisissa tukijärjestelmissä omavastuun sivuuttaminen voi tuoda myös moraalikadon esiin.  Tämä koskee niin yrityksiä kuin yksilöitä.

Finanssikriisissä esimerkkejä moraalikadosta oli paljon. Yhdysvalloissa asuntolainoja myöntävien pankkien ovet olivat auki luottokelvottomillekin henkilöille. Kun lainat paketoitiin ja jälleenmyytiin ensiluokkaisina arvopapereina maailmalle, riskit siirtyivät samalla oven avauksella muiden kontolle. Riskejä tuli siten veronmaksajien eteen satojen miljardien dollareiden voimalla. Riskinotossa kunnostautuneen pankinjohtajan kohdalla oma vastuu sen sijaan jäi toteutumatta.

Irlannissa valtio takasi maan suurimpien pankkien kaikki lainat ja talletukset kahdeksi vuodeksi eteenpäin syksyllä 2008. ”Taivas on kattona” -takuu vei maan vararikon partaalle. EKP:n arvion mukaan pankkitukeen upposi Irlannissa 37 prosenttia maan kansantuotteesta.

Moraalikato on nyt lähellä Euroopan keskuspankin epätavanomaisia toimiakin. Entä mitä pitäisi ajatella – moraalikadon näkökulmasta – pääjohtajan toteamuksesta, että EKP tekee kaikkensa euron säilyttämiseksi?

Tuoreessa ansioturvareformia koskeneessa selvityksessä (H.Hiilamo, J. Vartiainen ym.) todettiin, että Suomen työttömyysvakuutusjärjestelmä sisältää moraalikatoelementin, kun ”vakuutetulla eli työttömyyskassan jäsenellä ei ole täysimääräisiä kannustimia välttää työttömyyttä tai lyhentää sen kestoa, kun hänen työttömyysturvansa kustannuksesta vain murto-osa lankeaa hänelle itselleen”.  Ja onko uusi muotisana elämän ”downshiftaaminen” myös ilmentymä moraalikadosta?

Suomessa finanssialan moraalikadon vaara on tiedostettu. Sipilän hallitusohjelman mukaan: ”Suomen tavoitteena on sääntöperusteinen ja toimiva euroalue, jossa jokaisella jäsenvaltiolla itsellään on ensisijainen vastuu omasta talouspolitiikastaan. Samoin jokainen jäsenvaltio vastaa itse veloistaan.” Talletussuojajärjestelmään liittyen Suomessa finanssiala itse on todennut, että se ”ei halua enempää lisätä pankkien – ja viime kädessä asiakkaiden – välistä yhteisvastuuta”.

Tietysti liiketoiminnassa yleensäkin on riskejä aina olemassa ja siten moraalikadon mahdollisuus. Erilaisissa tukijärjestelmissä ongelma on myös usein läsnä.

Tilintarkastuksessa riskianalyysi on tärkeä osa työtä. Pitää varmentua, että tarkastettavan kohde tunnistaa riskit ja hallitsee ne. Erityisesti sellaiset tilanteet, joissa riskejä voidaan laittaa jonkun toisen kontolle, kannattaa aina analysoida.

Itse tilintarkastajan työhön sisältyy myös omat riskinsä, joita ei voi eikä pidä muiden kontolle laittaa.

Tasavallan Presidentti muistutti puhuessaan uuden vuoden päivänä, että kukin kantaa vastuuta mittansa mukaan. Ja antoi myös hienon tunnustuksen nuorelle miehelle, joka oli sisäistänyt omavastuun ja tehnyt mustikkametsästä itselleen kesätyöpaikan, kun muiden apua ei tarjolla ollut.

Omavastuun ensisijaisuutta tarvitaan niin yksilöiden, yritysten, valtioiden kuin Euroopan unioninkin tasolla. Muuten olemme kasvavassa moraalikadon loukussa.