Taseen ulkopuoliset erät – vaikutus tilinpäätösinformaatioon

Kirjanpitolain 3:2 §:n mukaan tilinpäätöksen tulee antaa oikea ja riittävä kuva yhtiön tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Pykälän toisessa momentissa vielä korostetaan, että oikeaa ja riittävää kuvaa varmistetaan antamalla tarpeelliset liitetiedot. Liitetiedoilla on merkittävä rooli oikean ja riittävän kuvan varmistamisesta, erityisesti taloudellisen aseman kuvaamisessa.

Ei yksin tase

Yhtiön taloudellinen asema on niin paljon enemmän kuin pelkkä tase. Kokeneet tilinpäätöksen analysoijat huomioivat erilaisia oikaisueriä yhtiön virallisen tuloslaskelman ja taseen lisäksi arvioidessaan yhtiön taloudellista asemaa. On arvioinnin syynä luotonanto, yrityksen ostaminen tai jokin muu syy.

Eräiden tutkimusten mukaan (esim. Barth 1991, Liu et al. 1997, Pfeiffer 1998, Lander ja Auger 2008) taseen ulkopuolisilla vastuilla on merkittävä vaikutus yhtiön arvoon. Taseen ulkopuolisia eriä, erityisesti tilinpäätöksessä esittämättömiä syystä tai toisesta, ovat tyypillisiä riita-asioita yrityskauppoihin liittyen.

Vastuihin ja erityisesti taseen ulkopuolisiin eriin sisältyy monia kirjanpidollisesti mielenkiintoisia kysymyksiä. Mitä esitetään, milloin esitetään, mihin arvoon erät esitetään. Nämä ovat tuttuja kysymyksiä, kun tilinpäätöstä laaditaan ja paneudutaan kunnolla tilinpäätöksen liitetietoihin.

Taloudelliset sitoumukset näkyviksi

Taseen ulkopuoliset erät ja vastuut on aika ylimalkaisesti estetty erä tilinpäätöksissä. Vanhastaan on totuttu, että riittää, että vastuina esitetään esim. vuokrasopimukset. Usein unohdetaan, että kirjanpitoasetuksessa on vaatimuksena esittää myös muut taloudelliset sitoumukset. Kun huomioidaan asetuksen sanamuoto, niin mm. erilaiset ostositoumukset, yrityskauppoihin liittyvät vastuut, takaisinostositoumukset ja muut vastaavat järjestelyt tulisi esittää tilinpäätöksessä. Tosiasia on myös, että näillä erillä on yleensä merkittävä vaikutus myös yhtiön taloudellisen aseman kuvaamisessa. Vai mitä olette mieltä, jos yhtiö ei esittäisi esim. tehneensä sitovan sopimuksen 1000 arvokkaan koneen ostosta tai merkittävä myynti ja takaisinvuokraus vielä takaisinostovelvoitteella jätettäisiin raportoimatta?

Erien raportoitava arvo?

Jo kaikkien vastuiden, ainakin olennaisten selvittäminen, voi viedä aikaa paljonkin. Valitettavasti siinä vaiheessa ei vielä voida huokaista helpotuksesta, että on listattu kaikki raportoitavat seikat. Tämän jälkeen pitäisi pystyä vielä antamaan näille erille raportoitava arvo. Kirjanpitolaissa tai asetuksessa ei ole merkittävästi apuja arvottamiseen liittyen. Arvottaminen pitääkin tapahtua yleisten arvostamista koskevien sääntöjen mukaan. Esitetäänkö vastuun arvo eri lopputulemien painotettuna keskiarvona, kaikkein todennäköisimmällä arvolla vai jollakin muulla tavalla määriteltynä. Siinä riittää tilinpäätöksen laatijalla mietittävää. Olisikin hyvä, että tilinpäätöksissä kerrottaisiin keskeisiin laadintaperiaatteisiin liittyvistä ratkaisuista.

Dokumentointi lujittaa kirjausketjun

Kun tiedot on selvitetty ja raportoitu, niin pitää muistaa vielä dokumentointi. Kirjanpitolautakunta on huhtikuussa 2021 päivittämässään yleisohjeessaan kirjanpidon menetelmistä ja aineistoista antanut tarkentavia ohjeita ns. liitetietotositteiden dokumentoinnista. Havaintojen mukaan kirjausketju on ollut välillä vähän vaikeasti hahmotettavissa näiden erien osalta ja yleisohjeessa annetaan yksityiskohtaisempia ohjeita hyvän liitetietotositteen laatimiseen asian tiimoilta.

Vastauksena otsikon kysymykseen voin todeta, että usein taseen ulkopuolisilla vastuilla voi olla merkittävä vaikutus yhtiön taloudellisen aseman arviointiin. Voidaan jopa karkeasti todeta, että todennäköisin syy sille, että tilinpäätös ei antaisi oikeaa ja riittävää kuvaa yhtiön taloudellisesta asemasta, juontaa juurensa juuri taseen ulkopuolisten erien riittämättömään raportointiin.

Kirjoittaja: Tuomas Honkamäki | Kuva: Terhi Mattila

Koulutukset

Katso suosittu Tilinpäättäjä-tapahtuma sekä kaikki ajankohtaiset tilinpäätöksen koulutukset Rajaton-koulutuspalvelusta.

Lue myös Minna Helinin blogikirjoitus: Tilinpäätössuunnittelussa hyvin suunniteltu on puoliksi tehty