Valmistaudu kestävyysraportoinnin vaatimuksiin ja vaikutuksiin

Kestävyysraportointidirektiivi eli Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) muuttaa yritysten vastuullisuusraportit lainmukaisiksi kestävyysraporteiksi. Jos kestävyysraportoinnin vaatimukset eivät vielä ole tuttuja, on nyt korkea aika sekä tilintarkastajien että yritysten valmistautua tuleviin vaatimuksiin ja vaikutuksiin. Helmikuun lopussa julkaistu EU:n komission Omnibus-ehdotus avaa kestävyyssääntelyn uudelleen ja toteutuessaan muuttaa merkittävästi jo hyväksyttyä kestävyyssääntelyä.

Tilintarkastaja varmentaa, luotettavuus paranee

Hallitus allekirjoittaa kestävyysraportin tilinpäätöksen tapaan. Yritysten kestävyystietojen luotettavuus paranee, kun raportit laaditaan yhtenäisen viitekehyksen mukaan ja raporttiin tulevat tiedot varmentaa KRT-pätevyyden omaava tilintarkastaja. Pörssiyhtiöiden raportointia aletaan myös valvoa.

Kestävyysraportointi – miten siihen kannattaa valmistautua?

Jos kestävyysraportointi on yrityksessäsi ajankohtaista, siihen kannattaa valmistautua hyvissä ajoin. Erityisesti henkilöstön ja avainhenkilöiden osaaminen on oleellista. Suomen Tilintarkastajien ST-Akatemia perehdyttää ESG-asioihin tuhansia talouden ja vastuullisuuden ammattilaisia vuosittain. Taustallamme on luotettavien ja osaavien ammattilaisten verkosto, joiden avulla kestävyysraportoinnin ja ESG-asioiden hallinta paranee. Juuri nyt kestävyysasioissa tapahtuu paljon ja erityisesti Omnibus-ehdotus vaikuttaa muutoksiin. Tilintarkastajien taustayhteisössä ST-Akatemialla on ajantasainen tieto ja osaaminen. ➡️ stakatemia.fi/esg

Yritysten strategia ja hallitukset kestävyystyön ytimessä

Kestävyysraportointidirektiivi painottaa johdon roolia sekä kestävyyttä osana yrityksen strategiaa. Keskeisenä osana kestävyysraportointia on yhtiön liiketoimintamallin ja -strategian tiivistelmä ja kuvaus toimintaperiaatteista kestävyysasioissa. ESG-asiat nousevat aiempaa voimallisemmin strategiaan ja hallituksen sekä tarkastusvaliokunnan agendalle. Hallituksen luonnollisena roolina on johtaa yrityksen kestävyyttä. Kestävyysraportointi tarvitsee yritysten sisälläkin selkeän prosessin, sillä se yhdistää vastuullisuuden, taloudellisen raportoinnin ja viestinnän toiminnot.

On hyvä varmistua siitä, että hallituksella on riittävä osaaminen kestävyysasioista ja kestävyysasioihin liittyvät kannustinjärjestelmät ovat käytössä. Lisäksi on syytä tarkistaa, että asianmukainen huolellisuus on kuvattu kestävyysraportissa, kuten miten yritys pyrkii ehkäisemään sen toiminnan aiheuttamia haittavaikutuksia ympäristöön.

Kestävyysraportointitarkastajan tehtävänä on varmentaa raportti

Kestävyysraportointitarkastajan erityispätevyyden saanut tilintarkastaja varmentaa yrityksen kestävyysraportoinnin ja antaa varmennuskertomuksessaan lausunnon siitä, noudatetaanko kestävyysraportissa sen laatimista koskevia vaatimuksia. Sekä datan että esimerkiksi päästölaskelmissa käytettyjen tietojen tulee olla jäljitettävissä ja laskelmien tarkastettavissa.

Kestävyysraportin laatimisen perustana on ns. kahdenkertainen olennaisuus. Tällä tarkoitetaan kahdensuuntaisia vaikutuksia: yrityksen vaikutukset kestävyysseikkoihin ja kestävyysseikkojen taloudelliset vaikutukset yritykseen. Ulkoinen luotettavuus kasvaa, kun tilintarkastaja varmentaa raportin. Kestävyysraportointiin valmistautuessa onkin tärkeää tunnistaa varmennuksen vaikutukset yrityksen sisäisiin prosesseihin ja aikatauluihin. Kestävyysraportin varmennus eroaa tilinpäätöksen tarkastuksesta muun muassa siltä osin, että kyseessä on ns. rajoitetun varmuuden antama lausunto.  

Mitä yrityksiä kestävyysraportointi koskee?

Vuodesta 2024 alkaen raportointi koskee suuria EU:n säännellyillä markkinoilla toimivia yli 500 työntekijän yrityksiä ja raportointi alkaa vuonna 2025.

Vuodesta 2025 alkaen velvollisuus laajenee listattuihin ja listaamattomiin yrityksiin, joilla täyttyy vähintään kaksi alla olevasta kolmesta ehdosta:

• taseen loppusumma vähintään 25 miljoonaa euroa
• liikevaihto vähintään 50 miljoonaa euroa tilikauden aikana
• palveluksessa keskimäärin 250 henkilöä.

Raportointi on tehtävä vuodesta 2026 alkaen.

Vuonna 2026 velvollisuus ulottuu listattuihin pk-yrityksiin sekä pieniin ja keskisuuriin luottolaitoksiin ja vakuutusyhtiöihin, joiden liikkeeseen laskema osake, velkakirja tai muu arvopaperi on kaupankäynnin kohteena arvopaperimarkkinalain tarkoitetulla säännellyllä markkinalla – raportointi tehtävä vuodesta 2027 alkaen. Tätä ei sovelleta kaikkiin pieniin ja keskisuurin luottolaitoksiin ja vakuutusyhtiöihin.

Vuonna 2028 raportointivelvollisia ovat myös EU:n ulkopuoliset yritykset, joilla on tytäryhtiö tai pysyvä toimipaikka EU:n alueella ja joiden EU:n alueen liikevaihto ylittää 150 miljoonaa euroa – raportointi on tehtävä vuodesta 2029 alkaen.