Valmistaudu säätiölain siirtymäajan umpeutumiseen

Martin Löfman, lakimies, Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta 

Säätiön sääntöihin liittyvien lakisääteisten muutosten kartoitus on aloitettava pikaisesti, jos työhön ei vielä ole ryhdytty. Sääntömuutosten pohdinta voi vaatia runsaasti aikaa säätiön päättävältä elimeltä.

Uusi säätiölaki on kohta ollut voimassa kaksi vuotta. Samaan aikaan säädettyyn säätiölain voimaanpanolakiin säädettiin kolmen vuoden siirtymäaika sääntömuutosten rekisteröinnille. Tämä aika umpeutuu 1.12.2018.

Siirtymäkauden ohjeistus löytyy säätiölain voimaanpanolain 4 §:stä. Sen mukaan siirtymäkauden aikana säätiön sääntöihin sisältyvän uuden lain vastaisen määräyksen sijasta noudatetaan uutta lakia, jollei säätiölain voimaanpanolaista muuta johdu. Uuden lain vastaisen sääntöjen määräyksen muutos uuden lain mukaiseksi on ilmoitettava rekisteröitäväksi samalla, kun muu sääntöjen muutos ilmoitetaan rekisteröitäväksi, kuitenkin kolmen vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) voi asettaa säätiölle uhkasakon tämän velvoitteen täyttämisen tehosteeksi.

Vaadittavat muutokset

Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan tietojen mukaan säätiöt ovat näiden kahden vuoden aikana aktiivisesti muuttaneet sääntöjään säätiölain mukaisiksi. Edelleen on kuitenkin säätiöitä, joiden sääntömuutokset ovat vasta suunnitteilla. Sääntöihin liittyvät muutostarpeet vaihtelevat säätiökohtaisesti, mutta liittyvät useimmiten säätiön edustamiseen, hallintoelimiin sekä esimerkiksi säätiön johtajaan.

Usein esiin nouseva kysymys säätiöissä, joissa on valtuuskunta tai esimerkiksi edustajisto, koskee sitä, mikä toimielin päättää siirtymäaikana sääntöjen muuttamisesta. Voimaanpanosta annetun lain 8 §:ssä säädetään uuden säätiölain mukaista hallintoneuvostoa koskevien säännösten soveltamisesta tällaisiin toimielimiin. Sen mukaan uuden lain hallintoneuvostoa koskevia säännöksiä voidaan soveltaa vanhaan sääntömääräykseen perustuvaan säätiön toimielimeen, joka valitsee enemmistön säätiön hallituksen jäsenistä. Eli jos kyseinen toimielin valitsee enemmistön säätiön hallituksen jäsenistä, elin päättää myös sääntöjen muuttamisesta. Jos näin ei ole, hallitus päättää sääntömuutoksesta.

Onkin hyvä huomata, että uuden lain hallintoneuvostoa koskevien säännösten soveltaminen toimielimeen on myös ilmoitettava rekisteröitäväksi kolmen vuoden kuluessa uuden lain voimaantulosta. Tällaiseen elimeen sovelletaan vanhan säätiölain 10 a §:ää kunnes elin on rekisteröity uuden lain mukaisena hallintoneuvostona tai kolme vuotta on kulunut uuden lain voimaantulosta.

Mitä nyt pitää tehdä?

Siirtymäaika on ollut tarpeellinen säätiöille lain vaatimien merkittävien muutosten hallittuun läpi viemiseen. Lakisääteisten  sääntömuutosten lisäksi säätiöissä kannattaa miettiä mahdollisia muita ajankohtaisia sääntömuutoksia jotka voidaan tehdä samalla rekisteröinnillä. Jos omassa säätiössä ei ole vielä käyty läpi omiin sääntöihin liittyviä muutostarpeita, on työ aloitettava mahdollisimman pian. Sääntömuutosprosessi saattaa vaatia pitkänkin pohdinnan säätiön sääntömuutoksesta päättävässä elimessä. Patentti- ja rekisterihallitus saattaa lisäksi vaatia muutoksia uusien sääntöjen rekisteröintivaiheessa. On myös hyvä varautua PRH:n ruuhkautumiseen määräajan lopun lähestyessä.

Tulossa uusi kirja: Säätiön toiminta ja talous – säätiölaki käytännössä

Lue myös:

• Yhdistysten ja säätiöiden veroedut – kilpailuhaittaa vai ei?
• Käytännön kokemuksia lähipiiritapahtumien esittämisestä säätiöissä