Saku-Matti Koponen, Senior Manager, Ernst & Young Oy
Hallitus valmistelee kahta suurta muutosta yritysjärjestelyiden verotukseen vuodelle 2019. Elinkeinoverolakiin kaavaillaan korkovähennysoikeuden rajoittamiseen liittyvän sääntelyn muuttamista, ja yhteisöjen tulolähdejako aiotaan poistaa. Elinkeinoverolain korkovähennysrajoitusta koskeva lakiehdotus oli alun perin tarkoitus julkaista kesäkuun alussa, mutta julkaisuajankohta on siirretty syksyyn. EU-direktiivi 2016/1164, johon uudistus perustuu, edellyttää kuitenkin sääntelyn voimaantuloa vuoden 2018 loppuun mennessä, jolloin sitä voidaan soveltaa vuoden 2019 alusta alkaen. Tulolähdejaon poistamiseen liittyvän lakiehdotuksen pitäisi puolestaan ilmestyä alkusyksystä.
Tulolähdejaon poistaminen – mihin uusi lakiehdotus perustuu ja mitä sillä tavoitellaan
Nykyisessä lainsäädännössä yhtiön tulot jaetaan tulolähteisiin, joiden verotettava tulo lasketaan ja tappio vahvistetaan kunkin tulolähteen osalta erikseen. Yhteisön verotuksen lopputulos on erilainen riippuen siitä, sovelletaanko sen toimintaan elinkeinoverolakia vai tuloverolakia. Tulolähdejako on kansainvälisesti tarkasteltuna poikkeuksellista, ja esimerkiksi yritysverotusta koskevia EU-direktiivejä sovelletaan kaikkeen yhteisön saamaan tuloon – riippumatta siitä, onko kyseinen tulo EVL:n vai TVL:n alaista tuloa.
Tulolähdejaon ongelmana on nähty erityisesti se, että toisen tulolähteen tappio on vähennyskelvotonta toisen tulolähteen voitosta. Ilman tulolähdejakoa yrityksen verotettava tulos olisi pienempi, sillä lähtökohtaisesti kaikki syntyneet kulut olisivat vähennyskelpoisia saaduista veronalaisista tuloista. Toisena ongelmana on nykyisen systeemin raskas hallinnointi, sillä jokaisen tulolähteen tulos on laskettava erikseen, vaikka sillä ei olisikaan vaikutusta yrityksen lopulliseen verotukseen.
Uusi lakiehdotus tähtää siis tulolähdejaon poistamiseen niin, että jatkossa yhteisöjen verotuksessa sovellettaisiin ainoastaan EVL:ää. Maatalouden tulolähde sen sijaan pysyisi ennallaan erillään muusta elinkeinotoiminnan tulosta. Elinkeinotoiminta käsittäisi jatkossa myös yhteisöjen harjoittaman kiinteistöliiketoiminnan, josta saadut tulot ovat olleet aiemmin TVL:n alaista tuloa. Uudistuksen tavoitteena on yksinkertaistaa ja tehostaa yhteisöverotusta sekä parantaa verotuksen lopputuloksen ennustettavuutta.
Elinkeinoverolain korkovähennysoikeuden rajoittamisen pääasiallinen sisältö
Nyt käsittelyssä olevalla uudistuksella pyritään muuttamaan EVL 18 a §:ää siten, että korkovähennysoikeutta rajoitetaan entisestään. Uudessa lakiehdotuksessa korkovähennysoikeuden rajoittaminen ulotetaan koskemaan sekä etuyhteysosapuolia että muille kuin etuyhteysosapuolille maksettujen korko menojen vähennyskelpoisuutta. Hallituksen esityksen luonnoksen mukaan uudistuksen tavoitteena on turvata Suomen veropohja pyrkien samalla turvaamaan yritystoiminnan edellytykset.
HE-luonnoksen taustalla on direktiivi (EU)2016/1164, joka pyrkii vastaamaan BEPS-hankkeen implementoinnista syntyneeseen tarpeeseen korkovähennysoikeuden rajoituksen osalta puuttuen EU:n sisämarkkinoilla tapahtuvaan vero keinotteluun. Veropoliittinen harkinta kyseisen direktiivin osalta keskittyy siihen, implementoidaanko direktiivi Suomen lainsäädäntöön ainoastaan sen edellyttämien vähimmäisvaatimusten osalta vai tavoitteleeko Suomi joiltakin osin pidemmälle menevää sääntelyä, kuten luonnosehdotuksessa on linjattu. Uuden sääntelyn huolenaiheena on se, rajoittaako uusi korkovähennysoikeus liiaksi yritysten rahoitusmahdollisuuksia. Tällä voisi olla vaikutusta esimerkiksi yrityskauppojen rakenteisiin.
Tervetuloa kuulemaan lisää yritysjärjestelyistä verotuksen, osakeyhtiölain ja kirjanpidon näkökulmasta
Sinulla on mahdollisuus tulla kuulemaan lisää yritysjärjestelyjä koskevasta ajankohtaisesta lainsäädännöstä 11.4.2019, kun ST-Akatemia järjestää koulutuspäivän teemalla Yritysjärjestelyt – verotuksen, osakeyhtiölain ja kirjanpidon näkökulmista. Koulutuspäivässä käydään läpi myös viimeaikaisia ehdotettuja vero muutoksia ja niiden vaikutuksia yritysjärjestelyihin.