Verotusmenettely uudistuu monilta osin

Markku Ojala, Johtava asiantuntija, Taloushallintoliitto

Verotusmenettelyyn on tullut viime aikoina monia uudistuksia, jotka liittyvät Verohallinnon laajaan järjestelmäuudistukseen. Osaksi uudistukset johtuvat siitä, että verotuksen halutaan tapahtuvan aiempaa reaaliaikaisemmin. Menettelyjä halutaan myös tehostaa ja automatisoida, mikä näkyy verovelvollisille sähköisen ilmoittamisen vaatimuksena.

Kerron kirjoituksessani ajankohtaisista verotusmenettelyn uudistuksista. Osa uudistuksista on jo voimassa. Osassa lainsäädäntötyö on jo tehty, mutta säännösten voimaantuloa odotetaan.

Ennakonkantomenettely uudistui

Yhteisöjen ja yhteisetuuksien (esim. yhteismetsät) ennakonkanto uudistui marraskuun alussa 2017. Muutos poisti mahdollisuuden maksaa ennakon täydennysmaksua veroilmoituksen viimeiseen jättöpäivään mennessä ilman korkoseuraamusta. Koroton maksuaika lyhentyi kolmella kuukaudella.

Jos yhteisö tai yhteisetuus haluaa täydentää sille määrättyä ennakkoa korotta, sen pitää nykymenettelyssä hakea niin sanottua lisäennakkoa tilikauden päättymistä seuraavaan kuukauden aikana. Yhteisö ja yhteisetuus saavat päätöksen saman tien ilman virkailijakäsittelyä ja myös mahdollisuuden verkkomaksuun.

Uuden sääntelyn tavoitteena on nopeuttaa ennakoiden kertymistä. Hallituksen esityksen (HE 237/2016) mukaan vuonna 2014 yhteisöveroista kertyi 1,3 miljardia euroa vasta verovuoden päättymisen jälkeen. Niistä 67 prosenttia maksettiin kolmena viimeisenä korottomana maksupäivänä.

Verohallinto määrää edelleen niin sanotun perusennakon, ja eräpäiväkin on yhä kantokuukauden 23. päivä. Ennakot ja jäännösvero muodostavat yhden verolajin, jota varten on yksi maksuviite. Tuloverolajin viitteellä tehty maksu ei kohdistu mihinkään tiettyyn veron erään, vaan kaikkiin erääntyneisiin ja erääntymättömiin tuloveroihin. Maksu kohdentuu ensin erääntyneisiin ennakkoihin ja jäännösveroihin eräpäivien mukaisessa järjestyksessä vanhimmasta uusimpaan. Ja tämän jälkeen erääntymättömiin ennakkoihin ja jäännösveroihin eräpäivien mukaisessa järjestyksessä niin kauan kuin maksua riittää.

Yhteisöjen ja yhteisetuuksien ennakonkanto muuttui myös siinä, miten ennakot luetaan hyväksi verotuksen toimittamisen yhteydessä. Verovuodelta 2017 toimitettavasta verotuksesta lähtien yhteisöjen ja yhteisetuuksien ennakot lasketaan yrityksen hyväksi sen mukaisesti kuin ne on sille maksuunpantu ja riippumatta siitä, onko verovelvollinen maksanut ne kaikki. Uusi menettely tarkoittaa sitä, että yritykselle määrätyt, mutta maksamattomat ennakon erät jäävät perintään, eivätkä ne muunnu verotuksen toimittamisen yhteydessä luonteeltaan jäännösveroksi.

Yhteisöjen ja yhteisetuuksien ennakonkannon uudistus toi mukanaan muutoksia myös Verohallinnon perimiin korkoihin. Viivästyskorko korvaa aiemman viivekoron. Koron suuruus määräytyy samaan tapaan kuin aiemmin. Viivästyskorko on Suomen Pankin kalenterivuotta edeltävältä puolivuotiskaudelta ilmoittama viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä. Viivästyskorkoa peritään maksamatta oleville ennakoille ja jäännösveroille.

Huojennettu viivästyskorko korvaa aiemman yhteisökoron. Huojennettu viivästyskorko lasketaan tilikauden päättymistä seuraavan toisen kuukauden alusta sille jäännösverolle, jota yhteisö tai yhteisetuus ei ole maksanut perus- tai lisäennakkona. Korko lasketaan jäännösveron eräpäivään saakka.

Huojennettu viivästyskorko on Suomen Pankin kalenterivuotta edeltävälle puolivuotiskaudelle ilmoittama korkolain mukainen viitekorko lisättynä kahdella prosenttiyksiköllä. Korko on kuitenkin aina vähintään 0,5 prosenttia.

Huojennettua viivästyskorkoa laskettaessa vähennetään 20 euroa, kuitenkin enintään koron määrä. Korkoa ei siten peritä noin 1 228 euron jäännösverolle, jos koron laskentakausi on 1.2.–25.11., sillä korko ja vähennyserä vastaavat toisiaan. Käyttöön otetaan niin sanottu verotuksen yksilöllinen päättyminen, mikä nopeuttaa verotuksen päättymistä ja samalla lyhentää jäännösveron koron laskentakautta.

Ennakonkannon uudistunutta menettelyä ryhdytään soveltamaan liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä henkilöyhtiöiden yhtiömiesten verotuksessa 1.11.2018 lähtien. Yhteisöjen ja yhteisetuuksien tuloverot on lisätty OmaVero-palveluun 1.11.2017 lähtien.

Tuloveroilmoituksen antaminen sähköisesti

Yhteisöiltä ja yhteisetuuksilta on 1.11.2017 lähtien edellytetty tuloveroilmoituksen antamista sähköisesti (L 50/2017). Paperinen ilmoitus hyväksytään vain erityisestä syystä.

Jos taloushallinnon järjestelmä ei tue veroilmoituksen tuottamista tiedostomuotoon, yhteisöt ja yhteisetuudet voivat syöttää veroilmoitustiedot Verohallinnon OmaVero-palveluun. Myös arvonlisäveron, työnantajasuoritusten sekä muiden oma-aloitteisten verojen ilmoittaminen on tehtävä sähköisesti.

Verotuksen yksilöllinen valmistuminen

Toukokuussa 2018 tulee voimaan verotusmenettelylain (L 15/2018) muutos, jota sovelletaan vuodelta 2018 toimitettavasta verotuksesta lähtien. Muuttuvassa menettelyssä verotus päättyy yksilöllisesti Verohallinnon verotuspäätöksessä ilmoittamana päivänä. Ennen tätä päättymispäivää yritys voi vielä korjata tai täydentää ilmoitustietojaan. Valtaosalla yhteisöistä, joiden tilikausi on kalenterivuosi, verotus tulee päättymään verovuotta seuraavan vuoden kesäkuussa eli neljä kuukautta nykyistä aikaisemmin. Kun verotus aikaistuu, aikaistuvat myös veronpalautukset ja jäännösveron maksuajankohta.

Jos verotus ehtisi päättyä ennen kuin veroilmoituksen pohjana oleva tilinpäätös vahvistetaan, yhteisö voi esittää niin sanotut tahdonvaltaiset vaatimukset (esim. poiston määrä) ja muut korjaukset verotuksen päättymisen jälkeenkin. Tällaisessa tilanteessa yhteisölle ei määrättäisi veronkorotusta mahdollisista tulonlisäyksistä.

Veronkorotussääntely uudistuu

Uudistunutta veronkorotussääntelyä (L 15/2018) ryhdytään soveltamaan vuodelta 2018 toimitettavasta verotuksesta lähtien. Uudistuneessa sääntelyssä veronkorotus määrätään aiempaa objektiivisempien kriteerien perusteella. Niin sanotussa perustason mukaisessa veronkorotustilanteessa verovelvollisen teon tahallisuus tai törkeä huolimattomuus eivät ole veronkorotuksen määräämisen edellytyksenä.

Jos verovelvollinen on antanut ilmoituksen, tiedon tai muun selvityksen puutteellisena tai virheellisenä tai jättänyt kokonaan antamatta, on veronkorotus 2 prosenttia lisätystä tulosta. Verovelvollinen voi ennen verotuksen päättymistä korjata ja täydentää antamaansa ilmoitusta ilman veronkorotusta. Tällöin määrätään vain kiinteä myöhästymismaksu, joka yrityksillä on 100 euroa ja muilla 50 euroa.

Jos verotus on ehtinyt jo päättyä ja verovelvollinen ilmoittaa oma-aloitteisesti verotuksessa olevan virheen, Verohallinto määrää 0,5 prosentin suuruisen veronkorotuksen lisätystä tulosta. Laiminlyönnin toistuvuus tai verovelvollisen ilmeinen piittaamattomuus vaikuttavat veronkorotuksen suuruuteen. Verohallinto tekee aiempaan tapaan arvion, täyttyvätkö verorikoksen tunnusmerkit ja pitääkö asia viedä rikosprosessiin sekä jättää veronkorotus määräämättä niin sanotun kaksoisrangaistavuuden kiellosta säädetyn lain perusteella.

Tunnistus- ja valtuutusmenettely uudistuvat

Verohallinto on kehittänyt organisaatiotunnistus- ja valtuutuspalvelun (Katso-palvelu) yritysten sähköistä viranomaisasiointia varten. Palvelua hallinnoi Väestörekisterikeskus. Katso-palvelu korvataan ja sulautetaan osaksi Suomi.fi-valtuudet-palvelua vuoden 2019 loppuun mennessä. Muutoksia aletaan toteuttaa vaiheittain jo syksyn 2018 aikana.

Uuteen tunnistus- ja valtuutusratkaisuun siirtyminen edellyttää reagointia yrityksiltä ja niiltä, jotka toimivat yritysten puolesta viranomaisasioinnissa. Esimerkiksi tilitoimistoissa on tärkeä huomioida uudistus.

Bloggauksia verotuksesta: