Mikä IVS? Osa I

”… se osoitti, että IVS on kansainvälisesti tunnustettu.” (viitaten EU direktiiviin 2014/17/EU)
Sir David Tweedie

Kansainvälisten IFRS-standardien pikkuveli tai -sisko ts. kansainväliset arvonmääritysstandardit eli IVS-standardit (International Valuation Standards) ovat viime vuosina saaneet yhä enemmän jalansijaa. IVS-standardit määrittelevät yleisesti hyväksyttävissä olevan arvonmääritysperiaatteiden ja -käytännön laadun minimitason – tunnustettu seikka myös EU-direktiivissä. Vaikka standardeilla ei ole virallista asemaa Suomessa ja niiden nimenomaista noudattamista ei vaadita EU:n lainsäädännössä, on niillä kuitenkin merkitystä globaalissa taloudessa. Sen vuoksi kaikkien arvonmäärityksen kanssa tekemisissä olevien – niin arvonmäärittäjien kuin arvonmääritysinformaation käyttäjien tulisi tuntea standardit.

IVS on globaali

IVS-standardien taustalla on IVSC kansainvälisten arvonmääritysstandardien neuvosto (International Valuation Standards Council), joka on poliittisista päätöksentekijöistä riippumaton voittoa tavoittelematon arvonmäärittäjien toimintaa ja arvonmäärityksiä sääntelevä ja ohjeistava standardien laatija.  Sen tavoitteena on standardien laatimisen ja yleismaailmallisen käyttöönottamisen ja soveltamisen edistämisen lisäksi kehittää arvonmääritysammattikunnan laatua sekä rakentaa yleistä luottamusta arvonmäärityksiin.

Vuonna 2020 IVSC:ssä oli mukana jo yli 130 jäsenorganisaatiota, jotka toimivat yli 150 maassa. Näihin kuuluvat myös suurten kansainvälisten Big 4 tilintarkastusyhteisöjen edustajat: EY, Deloitte, KPMG ja PwC – sekä BDO ja Grant Thornton. IVSC aloitti toimintansa vuonna 1981.

Globaalit ja vapaat rahoitus- ja pääomamarkkinat vaativat vapauden vaatimuksesta huolimatta sääntelyä. Yksi tärkeistä vapaiden markkinoiden toiminnan varmentajista on ollut kansainväliset IFRS-tilinpäätösstandardit, joiden läpimurto tapahtui vasta 2005 EU:n vaatiessa niiden soveltamista.

Kansainväliset IVS-arvonmääritysstandardit ovat kulkemassa IFRS-standardien osoittamaa latua niin tavoitteidensa kuin toimintansa osalta. IVSC katsoo, että IVS-standardit ja niiden ammattimainen soveltaminen ovat olennainen osa globaalia talousjärjestelmää. Sen pyrkimyksenä on ollut toimintansa alusta lähtien harmonisoida ja konvergoida kansainvälistä arvonmäärityskäytäntöä.

IVS edusta korkeaa laatua

IVSC:n tavoitteena on kehittää korkeanlaatuisia standardeja, jotka varmistavat arvonmääritysten johdonmukaisuuden, läpinäkyvyyden ja luotettavuuden maailmanlaajuisesti sekä edistää arvonmääritysten ammattimaista toteutusta kansainvälisesti. Lisäksi IVSC kannustaa arvonmäärittäjiä IVS-standardien soveltamiseen yhdessä arvonmäärittäjien ammattijärjestöjen kanssa. Näin standardien lopullisena päämääränä on varmistaa, että arvonmääritys tuottaa luotettavaa arvonmääritysinformaatiota sen käyttäjille.

IVSC on tehnyt ja tekee yhteistyötä useiden keskeisten kansainvälisten taloudellisten vaikuttajien kanssa, kuten esimerkiksi EU:n komissio, Euroopan pankkiviranomaisten yhdistys (EBA), Kansainvälisen arvopaperimarkkinavalvojien yhteisö (IOSCO), Kansainvälisen järjestelypankki (BIS), Kansainvälisen pääomasijoittajien yhdistys (IPEV), Kansainvälisen valuuttarahasto (IMF), Maailman kauppajärjestö (WTO), Maailman pankki (WP), Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD) ja Yhdistyneiden Kansakuntien talous- ja sosiaalineuvosto (UNESCO).

Siis miksi tuntea IVS?

Niin tilintarkastajat kuten myös arvonmäärittäjät ja muut talousammattilaiset, joutuvat – tai oikeastaan pitäisi sanoa pääsevät – tehtävissään tekemään arvonmäärityksiä eri varallisuuseristä. Tämän lisäksi he joutuvat – kuten muutkin ammattiryhmät – myös tulkitsemaan, arvioimaan ja käyttämään muiden tuottamaa arvonmääritysinformaatiota.

Kuten kaikessa taloudellisessa kommunikoinnissa ja päätöksenteossa, tuotettavan ja käytettävän informaation laatu on kriittinen seikka: vain olennainen, luotettava ja ymmärrettävä informaatio on hyödyllistä päätöksenteossa. Standardit antavat arvonmääritysinformaation tuottamisen ja raportoinnin laadulle minivaatimukset. Siksi niiden soveltaminen ja ymmärtäminen on myös portti ammatillisesti tarkastellen laadullisesti korkeatasoiseen arvonmääritykseen ja arvonmääritysinformaation luotettavaan hyödyntämiseen.

IVS:n tulevaisuus

Kuten IFRS:n kohdalla, niin myös kansainvälisten arvonmääritys standardienkin kohdalla näyttäisi globaalin tunnustuksen ja virallisen aseman saaminen olevan hidas prosessi.  Siitä huolimatta voitaneen arvioida, että IVS-standardien vaikutus yleisesti kuin myös erityisesti yrityksen arvonmäärityskäytäntöihin Suomessa tulee kasvamaan – joko käytännön soveltamisen kautta tai mahdollisesti myös suoraan tai epäsuoraan EU:n lainsäädännön kautta.

IVS-standardien potentiaali tulla virallisesti hyväksytyiksi standardeiksi heijastaneen myös se, että U.S.A.:n FASB:ia vastaava arvonmäärityksen USPAP-standardeja laativa The Appraisal Foundation (TAF) tekee yhteistyötä IVSC:n kanssa – kuten IASB ja FASB. Riippumatta standardien virallisuuden statuksesta, edustavat ne ammatillisesti tarkastelleen kansainvälisesti yleisesti hyväksyttyjä ja korkeatasoisen arvonmäärityksen periaatteita – siksi niiden ymmärtämisestä ja soveltamisesta on vain ja ainoastaan hyötyä myös tilintarkastuksen ja talouden ammattilaisille.

IVS ja tilinpäätösammattikunta

IVSC:n toiminnalla ja standardien kehityksellä on myös vahvat historialliset siteet tilinpäätösammattikuntaan. Sen kehitystä on osaltansa tahdittanut niin IFRS-standardien kuin niiden edeltäjien IAS-standardien kehitys. IVSC jopa valitsi Sir David Tweedien, entisen IASB:n säätiön hallituksen puheenjohtajan (2001–2011), IASC:n säätiön hallituksen puheenjohtajaksi (2012–2019) edistämään standardien kansainvälistymistä. IVSC on tehnyt yhteistyötä myös IASB:n ja sen edeltäjän IASC:n lisäksi myös kuin tilintarkastajien ja laskenta-ammattilaisten kansainvälisen järjestön IFAC:n ja USA:aan tilipäätösstandardien laatijan FASB:n kanssa.

IVS-standardien alkuperäinen tavoite oli tulla tunnustetuksi muun muassa kansainvälisissä tilinpäätösstandardeissa. Vielä IVS 2013 standardeissa oli oma erillinen ohjeistus koskien arvonmääritystä tilinpäätösraportoinnissa, mutta IVS 2017 versiosta alkaen se on tarkoituksenmukaisesti ”luovutettu” IFRS-standardeihin, ja erityisesti IFRS 13 käyvän arvon määrittäminen -standardille.

IVS ja kiinteistöarvioitsijat

Arvonmääritysstandardeista puhuminen ilman, että huomioidaan kiinteistöjen arvioitsijat ei ole mahdollista. Yksi merkittävä syy tähän on yksinkertaisesti se, että kiinteistö muodostavat yhden suurimmista varallisuuseristä ympäri maailmaa – ja niiden arvostamista tarvitaan useissa eri yhteyksissä kuten esimerkiksi kaupanteossa, raportoinnissa ja verotuksessa.

Standardien kohdalla erityisesti vuosi 2014 edustaa yhtä merkittävää askelta eteenpäin. EU direktiivissä (EU:n direktiivi 2014/17/EU koskien kiinteää asunto-omaisuutta koskevista luottosopimuksista) esitettiin IVS-standardien edustavan luotettavan arvonmäärityksen vaatimuksen tasoa.

Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry (SKAY ry), joka on ainoa suomalainen IVSC:n jäsen organisaatio, on menestyksekkäästi edistänyt kansainvälisten standardien soveltamista Suomessa. SKAY ry on myös kääntänyt suomen kielelle standardeja jo usean vuoden ajan. Lisäksi Keskuskauppamarin myöntämään Auktorisoidun kiinteistöarvioijan (AKA) tutkinnossa vaaditaan myös IVS-tietämyksen hallintaa.

Kirjoittaja: Harri Seppänen

Koulutusta aiheesta

Harri Seppänen on toiminut kouluttajana mm. suositussa Yrityksen arvonmääritys -koulutuksessa. Katso kaikki ajankohtaiset sisäisen laskennan koulutukset Rajaton-koulutuspalvelusta.

Blogisarjassa myös:

• Osa II: Mistä arvonmäärityksen laadun IVS-standardit muodostuvat?
• Osa III: Mistä periaatteista luotettava arvonmääritysinformaatio muodostuu?

Kirjoittaja KTT Harri Seppänen on riippumaton yritysten taloudellisten analyysien, suorituksen mittauksen ja arvonmäärityksen asiantuntija, kouluttaja ja tutkija sekä IVS-asiantuntija. Hän on kirjoittanut vielä julkaisemattoman oppaan yleisesti hyväksytyistä arvonmäärityksen periaatteista yritysten arvonmäärittäjille ja arvonmääritysinformaation käyttäjille. Se perustuu soveltuvaan tutkimukseen, jota on tukenut Jenny ja Antti Wihurin rahasto, ja jossa lähdeaineistona on käytetty yleisiä kansainvälisiä IVS-, RICS- ja USPAP-standardeja sekä yrityksen arvonmääritykseen keskittyviä AICPA- ja NACVA/EACVA-ohjeistuksia.